Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   hy Shopping

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [հիսունչորս]

54 [hisunch’vors]

Shopping

[gnumner]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. Ե--ո--ո-մ եմ--- ---- գ-ե-: Ե- ո----- ե- մ- ն--- գ---- Ե- ո-զ-ւ- ե- մ- ն-ե- գ-ե-: -------------------------- Ես ուզում եմ մի նվեր գնել: 0
Y-s u-u-------i n-er--n-l Y-- u--- y-- m- n--- g--- Y-s u-u- y-m m- n-e- g-e- ------------------------- Yes uzum yem mi nver gnel
Mutta ei mitään liian kallista. Բ-յ- ---թ---: Բ--- ո- թ---- Բ-յ- ո- թ-ն-: ------------- Բայց ոչ թանկ: 0
Bay-s’--och--t--nk B----- v---- t---- B-y-s- v-c-’ t-a-k ------------------ Bayts’ voch’ t’ank
Ehkä käsilaukun? Մի--ւ-ե ----ա--ւ-ա՞-: Մ------ մ- պ--------- Մ-գ-ւ-ե մ- պ-յ-ւ-ա-կ- --------------------- Միգուցե մի պայուսա՞կ: 0
Mi---s’-e----pay--a՞k M-------- m- p------- M-g-t-’-e m- p-y-s-՞- --------------------- Miguts’ye mi payusa՞k
Minkä värisen haluatte? Ո-ր գու--ն ե- ուզում: Ո-- գ----- ե- ո------ Ո-ր գ-ւ-ն- ե- ո-զ-ւ-: --------------------- Ո՞ր գույնն եք ուզում: 0
VO-----yn- ye-- u-um V--- g---- y--- u--- V-՞- g-y-n y-k- u-u- -------------------- VO՞r guynn yek’ uzum
Mustan, ruskean vai valkoisen? Սև՞,-մոխ---ո--յ-,---- սպ----: Ս--- մ----------- թ-- ս------ Ս-՞- մ-խ-ա-ո-՞-ն- թ-՞ ս-ի-ա-: ----------------------------- Սև՞, մոխրագու՞յն, թե՞ սպիտակ: 0
Se------khragu-yn- -’ye՞ s-itak S---- m----------- t---- s----- S-v-, m-k-r-g-՞-n- t-y-՞ s-i-a- ------------------------------- Sev՞, mokhragu՞yn, t’ye՞ spitak
Ison vai pienen? Փ---ր--- ----: Փ---- թ- մ---- Փ-՞-ր թ- մ-՞-: -------------- Փո՞քր թե մե՞ծ: 0
P’v-՞k’r---y--m---s P------- t--- m---- P-v-՞-’- t-y- m-՞-s ------------------- P’vo՞k’r t’ye me՞ts
Saisinko katsoa tätä? Կ---լի՞ է ս- --ս-ե-: Կ------ է ս- տ------ Կ-ր-լ-՞ է ս- տ-ս-ե-: -------------------- Կարելի՞ է սա տեսնեմ: 0
Kare-i՞ e -a te--em K------ e s- t----- K-r-l-՞ e s- t-s-e- ------------------- Kareli՞ e sa tesnem
Onko se nahkaa? Սա-կ--վի-- է: Ս- կ------ է- Ս- կ-շ-ի-ց է- ------------- Սա կաշվի՞ց է: 0
Sa k--h-i---’-e S- k--------- e S- k-s-v-՞-s- e --------------- Sa kashvi՞ts’ e
Vai onko se muovia? Թե՞---հ-ս--կ-ն-կ----ց: Թ-- ա--------- կ------ Թ-՞ ա-հ-ս-ա-ա- կ-շ-ի-: ---------------------- Թե՞ արհեստական կաշվից: 0
T--e՞ --h-s-a-an-kas--its’ T---- a--------- k-------- T-y-՞ a-h-s-a-a- k-s-v-t-’ -------------------------- T’ye՞ arhestakan kashvits’
Se on tietenkin nahkaa. Կաշվե----րկե: Կ---- ի------ Կ-շ-ե ի-ա-կ-: ------------- Կաշվե իհարկե: 0
K-sh-e --a-ke K----- i----- K-s-v- i-a-k- ------------- Kashve iharke
Tämä on erityisen laadukas. Ս----տկ-պ-- --վ-որ-կի է: Ս- հ------- լ-- ո---- է- Ս- հ-տ-ա-ե- լ-վ ո-ա-ի է- ------------------------ Սա հատկապես լավ որակի է: 0
S- hatkape--lav-vo--k- e S- h------- l-- v----- e S- h-t-a-e- l-v v-r-k- e ------------------------ Sa hatkapes lav voraki e
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. Ե- պ-յո-ս-----սկապես շ-տ էժա- -: Ե- պ-------- ի------ շ-- է--- է- Ե- պ-յ-ւ-ա-ը ի-կ-պ-ս շ-տ է-ա- է- -------------------------------- Եվ պայուսակը իսկապես շատ էժան է: 0
Yev---yu-a-y --k-pes-shat---h---e Y-- p------- i------ s--- e---- e Y-v p-y-s-k- i-k-p-s s-a- e-h-n e --------------------------------- Yev payusaky iskapes shat ezhan e
Pidän tästä. Ս- -նձ --ւր է --լի-: Ս- ի-- դ--- է գ----- Ս- ի-ձ դ-ւ- է գ-լ-ս- -------------------- Սա ինձ դուր է գալիս: 0
S--in-- -ur ---a-is S- i--- d-- e g---- S- i-d- d-r e g-l-s ------------------- Sa indz dur e galis
Otan tämän. Սա վեր--ո-- -մ: Ս- վ------- ե-- Ս- վ-ր-ն-ւ- ե-: --------------- Սա վերցնում եմ: 0
Sa ver-s’n-- -em S- v-------- y-- S- v-r-s-n-m y-m ---------------- Sa verts’num yem
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? Կա---- եմ -ո-----ել: Կ----- ե- փ--------- Կ-ր-՞- ե- փ-խ-ն-կ-լ- -------------------- Կարո՞ղ եմ փոխանակել: 0
K---՞-h-yem-p’---h-n--el K------ y-- p----------- K-r-՞-h y-m p-v-k-a-a-e- ------------------------ Karo՞gh yem p’vokhanakel
Tottakai. Ի-ա---: Ի------ Ի-ա-կ-: ------- Իհարկե: 0
Ih---e I----- I-a-k- ------ Iharke
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Մ-նք որ--- նվե--կփ--եթ-վորե--: Մ--- ո---- ն--- կ------------- Մ-ն- ո-պ-ս ն-ե- կ-ա-ե-ա-ո-ե-ք- ------------------------------ Մենք որպես նվեր կփաթեթավորենք: 0
Menk’-v------nve- k-’---y-t-----enk’ M---- v----- n--- k----------------- M-n-’ v-r-e- n-e- k-’-t-y-t-a-o-e-k- ------------------------------------ Menk’ vorpes nver kp’at’yet’avorenk’
Kassa on tuolla. Ա---եղ -րա---կղ- է: Ա----- դ-------- է- Ա-ն-ե- դ-ա-ա-կ-ն է- ------------------- Այնտեղ դրամարկղն է: 0
A-n--g---r--ar-g-n e A------ d--------- e A-n-e-h d-a-a-k-h- e -------------------- Ayntegh dramarkghn e

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…