Lauseita

fi täytyä tehdä jotakin   »   sl nekaj morati

72 [seitsemänkymmentäkaksi]

täytyä tehdä jotakin

täytyä tehdä jotakin

72 [dvainsedemdeset]

nekaj morati

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
täytyä m-r--i m----- m-r-t- ------ morati 0
Minun täytyy lähettää kirje. Mor----dpo-la-- -- pism-. M---- o-------- t- p----- M-r-m o-p-s-a-i t- p-s-o- ------------------------- Moram odposlati to pismo. 0
Minun täytyy maksaa hotelli. Mor-m---------h-t-l. M---- p------ h----- M-r-m p-a-a-i h-t-l- -------------------- Moram plačati hotel. 0
Sinun täytyy nousta aikaisin ylös. Mor-š-z--d-j-v-t---. M---- z----- v------ M-r-š z-o-a- v-t-t-. -------------------- Moraš zgodaj vstati. 0
Sinun täytyy työskennellä paljon. M--a--ve-i-o d-la--. M---- v----- d------ M-r-š v-l-k- d-l-t-. -------------------- Moraš veliko delati. 0
Sinun täytyy olla ajoissa. Mor-š---ti-t--e--- --č--. M---- b--- t---- / t----- M-r-š b-t- t-č-n / t-č-a- ------------------------- Moraš biti točen / točna. 0
Hänen täytyy tankata. On--o-- t--kati. O- m--- t------- O- m-r- t-n-a-i- ---------------- On mora tankati. 0
Hänen täytyy korjata auto. On mo-a p-pr-v----a---. O- m--- p-------- a---- O- m-r- p-p-a-i-i a-t-. ----------------------- On mora popraviti avto. 0
Hänen täytyy pestä auto. O- --ra-oprati -vt-. O- m--- o----- a---- O- m-r- o-r-t- a-t-. -------------------- On mora oprati avto. 0
Hänen täytyy käydä kaupassa. O-- m-r- --k--o-a-i. O-- m--- n---------- O-a m-r- n-k-p-v-t-. -------------------- Ona mora nakupovati. 0
Hänen täytyy siivota asunto. Ona --r---i-t--i -t-no--n-e. O-- m--- č------ s---------- O-a m-r- č-s-i-i s-a-o-a-j-. ---------------------------- Ona mora čistiti stanovanje. 0
Hänen täytyy pestä pyykit. O-- ---a-p-at----r---. O-- m--- p---- p------ O-a m-r- p-a-i p-r-l-. ---------------------- Ona mora prati perilo. 0
Meidän täytyy kohta mennä kouluun. Tak---m-r--o-(i--) v-š-lo. T---- m----- (---- v š---- T-k-j m-r-m- (-t-) v š-l-. -------------------------- Takoj moramo (iti) v šolo. 0
Meidän täytyy kohta mennä töihin. Tak-- -o--m- --t-) n- -elo. T---- m----- (---- n- d---- T-k-j m-r-m- (-t-) n- d-l-. --------------------------- Takoj moramo (iti) na delo. 0
Meidän täytyy kohta mennä lääkäriin. T---j-m---m----t-) - z-r-v----. T---- m----- (---- k z--------- T-k-j m-r-m- (-t-) k z-r-v-i-u- ------------------------------- Takoj moramo (iti) k zdravniku. 0
Teidän täytyy odottaa bussia. Po---------r--e-na a--o---. (-- --ra---ča-a-- -- --to-u-.) P------- m----- n- a------- (-- m----- č----- n- a-------- P-č-k-t- m-r-t- n- a-t-b-s- (-i m-r-t- č-k-t- n- a-t-b-s-) ---------------------------------------------------------- Počakati morate na avtobus. (Vi morate čakati na avtobus.) 0
Teidän täytyy odottaa junaa. P----at-----a-- -- vla-. P------- m----- n- v---- P-č-k-t- m-r-t- n- v-a-. ------------------------ Počakati morate na vlak. 0
Teidän täytyy odottaa taksia. Po-a--t- m-rat- -- t-ks-. P------- m----- n- t----- P-č-k-t- m-r-t- n- t-k-i- ------------------------- Počakati morate na taksi. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miksi on olemassa niin paljon erilaisia kieliä?

Maailmassa on nykyään yli 6 000 eri kieltä. Siksi tarvitsemme tulkkeja ja kääntäjiä. Kauan sitten kaikki puhuivat vielä samaa kieltä. Tilanne muuttui kuitenkin, kun ihmiset alkoivat siirtyä muualle. He lähtivät Afrikan kodistaan ja muuttivat eri puolille maailmaa. Tämä maantieteellinen etääntyminen johti myös kielelliseen eriytymiseen. Kaikki kansat kehittivät oman viestintämuotonsa. Monia eri kieliä kehittyi yhteisestä kantakielestä. Mutta ihmiset eivät koskaan pysytelleet yhdessä paikassa kovin kauan. Niinpä kielet eriytyivät toisistaan yhä enemmän. Jossakin vaiheessa yhteistä kantaa ei enää voinut tunnistaa. Sen lisäksi mikään kansa ei enää elänyt erityksissä tuhansia vuosia. Kansat ovat aina kosketuksissa toisiinsa. Se muutti kieliä. Kielet ottivat elementtejä vieraista kielistä tai sulautuivat. Tämän vuoksi kielten edistyminen ei koskaan loppunut. Sen takia muuttoliikkeet ja yhteys uusiin ihmisiin selittää kielten monilukuisuuden. Miksi kielet ovat niin erilaisia, on kuitenkin toinen kysymys. Jokainen kehitys seuraa tiettyjä sääntöjä. Täytyykin olla syy siihen, miksi kielet ovat sellaisia kuin ne ovat. Näistä syistä tiedemiehet ovat vuosien ajan olleet kiinnostuneita niistä. He haluaisivat tietää, miksi kielet kehittyvät eri lailla. Sen tutkimiseksi pitää seurata kielten historiaa. Siten voi havaita, mikä muuttui ja milloin. Vieläkään ei tiedetä, mikä vaikuttaa kielten kehitykseen. Kulttuuritekijät tuntuvat olevan tärkeämpiä kuin biologiset tekijät. Toisin sanoen eri kansojen historia on muovannut niiden kieliä. Kielet kertovat ilmeisesti meille enemmän kuin tiedämmekään…