Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   it Studiare le lingue straniere

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [ventitré]

Studiare le lingue straniere

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi italia Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Do----a --p--at---o -pag-ol-? D--- h- i------- l- s-------- D-v- h- i-p-r-t- l- s-a-n-l-? ----------------------------- Dove ha imparato lo spagnolo? 0
Osaatteko myös portugalia? S---nc-- il -or-o--e--? S- a---- i- p---------- S- a-c-e i- p-r-o-h-s-? ----------------------- Sa anche il portoghese? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. S---e -o-a-----un---- -’--ali-n-. S-- e s- a---- u- p-- d---------- S-, e s- a-c-e u- p-’ d-i-a-i-n-. --------------------------------- Sì, e so anche un po’ d’italiano. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Trov- ch---o pa-la-----o---ne. T---- c-- l- p---- m---- b---- T-o-o c-e l- p-r-a m-l-o b-n-. ------------------------------ Trovo che lo parla molto bene. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. Le--i-gu- s--o-p--ttos-----m-li. L- l----- s--- p-------- s------ L- l-n-u- s-n- p-u-t-s-o s-m-l-. -------------------------------- Le lingue sono piuttosto simili. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Rie-c- - --pir---b-ne. R----- a c------ b---- R-e-c- a c-p-r-e b-n-. ---------------------- Riesco a capirle bene. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Ma ---l-re-e s-r---re è--iff-c-l-. M- p------ e s------- è d--------- M- p-r-a-e e s-r-v-r- è d-f-i-i-e- ---------------------------------- Ma parlare e scrivere è difficile. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Fac-io a-co-a m---i-err-r-. F----- a----- m---- e------ F-c-i- a-c-r- m-l-i e-r-r-. --------------------------- Faccio ancora molti errori. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. P---favor-, m----r-e--a----pre. P-- f------ m- c------- s------ P-r f-v-r-, m- c-r-e-g- s-m-r-. ------------------------------- Per favore, mi corregga sempre. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. La -ua---o--n--- ---ol-- b----. L- S-- p-------- è m---- b----- L- S-a p-o-u-c-a è m-l-o b-o-a- ------------------------------- La Sua pronuncia è molto buona. 0
Teillä on pieni aksentti. L-i----un-le-ge-- ac----o. L-- h- u- l------ a------- L-i h- u- l-g-e-o a-c-n-o- -------------------------- Lei ha un leggero accento. 0
Tunnistaa mistä tulette. S--p-ò-ca--re-d- do-e---ene. S- p-- c----- d- d--- v----- S- p-ò c-p-r- d- d-v- v-e-e- ---------------------------- Si può capire da dove viene. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? Q--- è -a S-- ma-rel--gua? Q--- è l- S-- m----------- Q-a- è l- S-a m-d-e-i-g-a- -------------------------- Qual è la Sua madrelingua? 0
Käyttekö kielikurssia? F-e--e----u--cor-o -- ----ue? F-------- u- c---- d- l------ F-e-u-n-a u- c-r-o d- l-n-u-? ----------------------------- Frequenta un corso di lingue? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? C-e---br- -- ---to ut-l-z--? C-- l---- d- t---- u-------- C-e l-b-o d- t-s-o u-i-i-z-? ---------------------------- Che libro di testo utilizza? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. In q--st---om-n-o-n-- -ico-----ome ----h--m-. I- q----- m------ n-- r------ c--- s- c------ I- q-e-t- m-m-n-o n-n r-c-r-o c-m- s- c-i-m-. --------------------------------------------- In questo momento non ricordo come si chiama. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Non-m------- -- -ent- i- tit---. N-- m- v---- i- m---- i- t------ N-n m- v-e-e i- m-n-e i- t-t-l-. -------------------------------- Non mi viene in mente il titolo. 0
Olen unohtanut sen. L’ho-d--e--i-at-. L--- d----------- L-h- d-m-n-i-a-o- ----------------- L’ho dimenticato. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!