Lauseita

fi Kuukaudet   »   be Месяцы

11 [yksitoista]

Kuukaudet

Kuukaudet

11 [адзінаццаць]

11 [adzіnatstsats’]

Месяцы

[Mesyatsy]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
tammikuu студ---ь с------- с-у-з-н- -------- студзень 0
st--z--’ s------- s-u-z-n- -------- studzen’
helmikuu л-ты л--- л-т- ---- люты 0
lyuty l---- l-u-y ----- lyuty
maaliskuu с--а--к с------ с-к-в-к ------- сакавік 0
sakavіk s------ s-k-v-k ------- sakavіk
huhtikuu к--сав-к к------- к-а-а-і- -------- красавік 0
k-a--v-k k------- k-a-a-і- -------- krasavіk
toukokuu май м-- м-й --- май 0
m-y m-- m-y --- may
kesäkuu чэрве-ь ч------ ч-р-е-ь ------- чэрвень 0
ch--ven’ c------- c-e-v-n- -------- cherven’
Nämä ovat kuusi kuukautta. Г-та-– ---ць -е--ц--. Г--- – ш---- м------- Г-т- – ш-с-ь м-с-ц-ў- --------------------- Гэта – шэсць месяцаў. 0
G-t--–-s-e-t-’-mes-ats-u. G--- – s------ m--------- G-t- – s-e-t-’ m-s-a-s-u- ------------------------- Geta – shests’ mesyatsau.
tammikuu, helmikuu, maaliskuu, ст-дзе--- -ю-ы- -ак----, с-------- л---- с------- с-у-з-н-, л-т-, с-к-в-к- ------------------------ студзень, люты, сакавік, 0
s--d-----------,-sa--v-k, s-------- l----- s------- s-u-z-n-, l-u-y- s-k-v-k- ------------------------- studzen’, lyuty, sakavіk,
huhtikuu, toukokuu, kesäkuu. к-ас-в-к- -ай і-чэрв--ь. к-------- м-- і ч------- к-а-а-і-, м-й і ч-р-е-ь- ------------------------ красавік, май і чэрвень. 0
kr---vі---m---і--herve-’. k-------- m-- і c-------- k-a-a-і-, m-y і c-e-v-n-. ------------------------- krasavіk, may і cherven’.
heinäkuu ліп--ь л----- л-п-н- ------ ліпень 0
l--e-’ l----- l-p-n- ------ lіpen’
elokuu жні-ень ж------ ж-і-е-ь ------- жнівень 0
zh---en’ z------- z-n-v-n- -------- zhnіven’
syyskuu верасе-ь в------- в-р-с-н- -------- верасень 0
ve-as--’ v------- v-r-s-n- -------- verasen’
lokakuu кас--ы--ік к--------- к-с-р-ч-і- ---------- кастрычнік 0
kast-yc-nіk k---------- k-s-r-c-n-k ----------- kastrychnіk
marraskuu л-ст-пад л------- л-с-а-а- -------- лістапад 0
lіst--ad l------- l-s-a-a- -------- lіstapad
joulukuu с--ж--ь с------ с-е-а-ь ------- снежань 0
s-ezha-’ s------- s-e-h-n- -------- snezhan’
Nämä ovat myös kuusi kuukautta. Гэт- –-та-с-м- ----ь--е-я-аў. Г--- – т------ ш---- м------- Г-т- – т-к-а-а ш-с-ь м-с-ц-ў- ----------------------------- Гэта – таксама шэсць месяцаў. 0
Get--– ---sam--she--s- mesy-ts-u. G--- – t------ s------ m--------- G-t- – t-k-a-a s-e-t-’ m-s-a-s-u- --------------------------------- Geta – taksama shests’ mesyatsau.
heinäkuu, elokuu, syyskuu л--ен-,-ж------- верасень, л------ ж------- в-------- л-п-н-, ж-і-е-ь- в-р-с-н-, -------------------------- ліпень, жнівень, верасень, 0
l-pe--- z-n-v-----verase-’, l------ z-------- v-------- l-p-n-, z-n-v-n-, v-r-s-n-, --------------------------- lіpen’, zhnіven’, verasen’,
lokakuu, marraskuu, joulukuu. ка--р--ні-,----т-п-д і с--ж-нь. к---------- л------- і с------- к-с-р-ч-і-, л-с-а-а- і с-е-а-ь- ------------------------------- кастрычнік, лістапад і снежань. 0
ka-t-y-h---- lіst-p-d і -nezh-n-. k----------- l------- і s-------- k-s-r-c-n-k- l-s-a-a- і s-e-h-n-. --------------------------------- kastrychnіk, lіstapad і snezhan’.

Latinako elävä kieli?

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Sitä opetetaan kaikkialla maailmassa, ja se on monen valtion virallinen kieli. Aikaisemmin latinalla oli tämä rooli. Latinaa puhuivat alunperin latinalaiset. He asuivat Latiumissa, jonka keskus oli Rooma. Kieli levisi Rooman valtakunnan laajentumisen yhteydessä. Antiikin aikana latina oli monien ihmisten äidinkieli. He asuivat Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Puhuttu latina oli kuitenkin erilaista kuin klassinen latina. Se oli arkikieltä, jota kutsuttiin vulgääriksi latinaksi. Rooman vaikutusvallan alaisilla alueilla oli erilaisia murteita. Keskiaikana murteista kehittyi kansalliskieliä. Latinasta polveutuneet kielet ovat romaanisia kieliä. Niihin kuuluvat italia, espanja ja portugali. Ranska ja romania perustuvat myös latinaan. Mutta latina ei koskaan todella kuollut. Se oli tärkeä kaupallinen kieli aina 1800-luvulle saakka. Se myös oli edelleen koulutettujen kieli. Latinalla on tänäänkin suuri merkitys tieteelle. Monet tekniset käsitteet ovat peräisin latinasta. Sen lisäksi latinaa opetetaan edelleen kouluissa vieraana kielenä. Usein yliopistot edellyttävät latinan taitoa. Latina ei siis ole kuollut, vaikka sitä ei enää puhutakaan. Latina on tullut takaisin viime vuosina. Latinan opiskelijoiden määrä on alkanut jälleen kasvaa. Latinaa pidetään edelleen keinona tutustua monien maiden kieleen ja kulttuuriin. Rohkaistu ja kokeile siis latinaa! Audaces fortuna adiuvat eli onni suosii rohkeaa!