Lauseita

fi Diskossa   »   be На дыскатэцы

46 [neljäkymmentäkuusi]

Diskossa

Diskossa

46 [сорак шэсць]

46 [sorak shests’]

На дыскатэцы

[Na dyskatetsy]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Onko tämä paikka vapaa? Ц--вольна--э--е----ц-? Ц- в----- г---- м----- Ц- в-л-н- г-т-е м-с-а- ---------------------- Ці вольна гэтае месца? 0
T-і-vol-na ----- me----? T-- v----- g---- m------ T-і v-l-n- g-t-e m-s-s-? ------------------------ Tsі vol’na getae mestsa?
Voinko istua teidän seuraanne? Даз----ц--м-----ы-е------б-ч-з Ва--? Д-------- м-- п------- п---- з В---- Д-з-о-і-е м-е п-ы-е-ц- п-б-ч з В-м-? ------------------------------------ Дазволіце мне прысесці побач з Вамі? 0
D--volіts--m-e---------- -obach z V-mі? D--------- m-- p-------- p----- z V---- D-z-o-і-s- m-e p-y-e-t-і p-b-c- z V-m-? --------------------------------------- Dazvolіtse mne prysestsі pobach z Vamі?
Mielelläni. Ах-о-н-. А------- А-в-т-а- -------- Ахвотна. 0
A-h-o-na. A-------- A-h-o-n-. --------- Akhvotna.
Mitä pidätte musiikista? Ц-----а-----а--а---уз-к-? Ц- п--------- В-- м------ Ц- п-д-б-е-ц- В-м м-з-к-? ------------------------- Ці падабаецца Вам музыка? 0
T-і ----b-e-stsa--am m-zyk-? T-- p----------- V-- m------ T-і p-d-b-e-s-s- V-m m-z-k-? ---------------------------- Tsі padabaetstsa Vam muzyka?
Vähän liian kovaa. Да--лі -уч-ава-а-. Д----- г---------- Д-в-л- г-ч-а-а-а-. ------------------ Даволі гучнаватая. 0
D-vol- g-c-n--at-ya. D----- g------------ D-v-l- g-c-n-v-t-y-. -------------------- Davolі guchnavataya.
Mutta bändi soittaa ihan hyvin. Ал--г-р- і-ра- -е---і добр-. А-- г--- і---- в----- д----- А-е г-р- і-р-е в-л-м- д-б-а- ---------------------------- Але гурт іграе вельмі добра. 0
Ale -urt-і-r-- v--’m-------. A-- g--- і---- v----- d----- A-e g-r- і-r-e v-l-m- d-b-a- ---------------------------- Ale gurt іgrae vel’mі dobra.
Oletteko usein täällä? Вы-т------т- --в---е? В- т-- ч---- б------- В- т-т ч-с-а б-в-е-е- --------------------- Вы тут часта бываеце? 0
Vy---t-c-asta-by---t-e? V- t-- c----- b-------- V- t-t c-a-t- b-v-e-s-? ----------------------- Vy tut chasta byvaetse?
En, tämä on ensimmäinen kerta. Не--ця--р-пер------. Н-- ц---- п---- р--- Н-, ц-п-р п-р-ы р-з- -------------------- Не, цяпер першы раз. 0
N-,-t-yap-r--ers-- r--. N-- t------ p----- r--- N-, t-y-p-r p-r-h- r-z- ----------------------- Ne, tsyaper pershy raz.
En ole ollut täällä ikinä. Я --- -шчэ-н---л- -е --ў - -- -ы-а. Я т-- я--- н----- н- б-- / н- б---- Я т-т я-ч- н-к-л- н- б-ў / н- б-л-. ----------------------------------- Я тут яшчэ ніколі не быў / не была. 0
Ya-t-t yas---e --k------ byu-/-ne --la. Y- t-- y------ n----- n- b-- / n- b---- Y- t-t y-s-c-e n-k-l- n- b-u / n- b-l-. --------------------------------------- Ya tut yashche nіkolі ne byu / ne byla.
Tanssitteko? Вы-танц---е? В- т-------- В- т-н-у-ц-? ------------ Вы танцуеце? 0
V- tant-u-tse? V- t---------- V- t-n-s-e-s-? -------------- Vy tantsuetse?
Ehkä myöhemmin. М-жа-бы--, ----ей. М--- б---- п------ М-ж- б-ц-, п-з-е-. ------------------ Можа быць, пазней. 0
M--ha b-ts-, -azn-y. M---- b----- p------ M-z-a b-t-’- p-z-e-. -------------------- Mozha byts’, pazney.
En osaa tanssia niin hyvin. Я--- -е--мі-до-р- -анц--. Я н- в----- д---- т------ Я н- в-л-м- д-б-а т-н-у-. ------------------------- Я не вельмі добра танцую. 0
Y- -- v-l’-- d---- tants-yu. Y- n- v----- d---- t-------- Y- n- v-l-m- d-b-a t-n-s-y-. ---------------------------- Ya ne vel’mі dobra tantsuyu.
Se on ihan helppoa. Гэ---зу--- --о--а. Г--- з---- п------ Г-т- з-с-м п-о-т-. ------------------ Гэта зусім проста. 0
Ge-- zu--m pros-a. G--- z---- p------ G-t- z-s-m p-o-t-. ------------------ Geta zusіm prosta.
Näytän teille. Я В-м п-ка-у. Я В-- п------ Я В-м п-к-ж-. ------------- Я Вам пакажу. 0
Ya-V-m pakaz--. Y- V-- p------- Y- V-m p-k-z-u- --------------- Ya Vam pakazhu.
Ei, mieluummin joskus toiste. Н-,---п--інш-- р-за-. Н-- л--- і---- р----- Н-, л-п- і-ш-м р-з-м- --------------------- Не, лепш іншым разам. 0
N-, l---- іn-hym ---am. N-- l---- і----- r----- N-, l-p-h і-s-y- r-z-m- ----------------------- Ne, lepsh іnshym razam.
Odotatteko jotakuta? В--к--о---- чак-е-е? В- к------- ч------- В- к-г-с-ц- ч-к-е-е- -------------------- Вы кагосьці чакаеце? 0
V- kag-s--sі----ka-ts-? V- k-------- c--------- V- k-g-s-t-і c-a-a-t-e- ----------------------- Vy kagos’tsі chakaetse?
Kyllä, poikaystävääni. Т-к, м-йг----б--. Т--- м---- с----- Т-к- м-й-о с-б-а- ----------------- Так, майго сябра. 0
Tak,--a--- ------. T--- m---- s------ T-k- m-y-o s-a-r-. ------------------ Tak, maygo syabra.
Tuolta hän tuleekin! А--о-- ё---д-е,--за----а В---. А в--- ё- і---- з---- з- В---- А в-с- ё- і-з-, з-а-у з- В-м-. ------------------------------ А вось ён ідзе, ззаду за Вамі. 0
A ------o---dze---z-d--za-Va-і. A v--- y-- і---- z---- z- V---- A v-s- y-n і-z-, z-a-u z- V-m-. ------------------------------- A vos’ yon іdze, zzadu za Vamі.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Perintötekijät vaikuttavat kieleen

Puhumamme kieli riippuu syntyperästämme. Mutta perintötekijätkin ovat vastuussa kielestämme. Skotlantilaiset tutkijat ovat tulleet tähän johtopäätökseen. He tutkivat englannin ja kiinan välisiä eroja. Samalla he löysivät, että perintötekijöilläkin on oma rooli. Perintötekijät nimittäin vaikuttavat aivojemme kehitykseen. Toisin sanoen ne muovaavat aivojemme rakenteita. Sen perusteella määräytyy kykymme oppia kieliä. Kahden perintötekijän geenimuunnokset ovat siinä määrääviä. Jos jotakin tiettyä geenimuunnosta on vähän, kehittyy toonikieliä. Toonikieliä puhuvat siis ihmiset, joilla ei ole näitä geenimuunnoksia. Toonikielissä sanojen merkitys perustuu äänteiden sävelkorkoon. Esimerkiksi kiina luetaan toonikieliin. Jos tämä geenimuunnos on hallitseva, syntyy kuitenkin muita kieliä. Englanti ei ole toonikieli. Tämän geenin muunnokset eivät jakaudu tasaisesti. Se tarkoittaa, että ne esiintyvät vaihtelevasti maailmassa. Kielet pysyvät elossa vain, jos ne siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Se on mahdollista, jos lapset kykenevät matkimaan vanhempiensa kieltä. Eli heidän pitää kyetä oppimaan kieli hyvin. Vain siinä tapauksessa se siirtyy sukupolvelta toiselle. Vanhempi geenimuunnos on se, joka edistää toonikieliä. Siksi menneisyydessä oli todennäköisesti nykyistä enemmän toonikieliä. Mutta geneettisten osatekijöiden merkitystä ei pitäisi liioitella. Ne voivat vain auttaa kielten kehityksen selittämisessä. Ei ole olemassa yhtä perintötekijää englannin tai kiinan kielelle. Kuka tahansa voi oppia minkä tahansa kielen. Et tarvitse sitä varten geenejä, vaan sen sijaan uteliaisuutta ja itsekuria!