Lauseita

fi Juomia   »   be Напоі

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [дванаццаць]

12 [dvanatstsats’]

Напоі

[Napoі]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Minä juon teetä. Я--’- -----ту. Я п-- г------- Я п-ю г-р-а-у- -------------- Я п’ю гарбату. 0
Y- -’yu---rbat-. Y- p--- g------- Y- p-y- g-r-a-u- ---------------- Ya p’yu garbatu.
Minä juon kahvia. Я--’ю-----. Я п-- к---- Я п-ю к-в-. ----------- Я п’ю каву. 0
Ya---y---a--. Y- p--- k---- Y- p-y- k-v-. ------------- Ya p’yu kavu.
Minä juon kivenäisvettä. Я -’---ін------ую-ва--. Я п-- м---------- в---- Я п-ю м-н-р-л-н-ю в-д-. ----------------------- Я п’ю мінеральную ваду. 0
Y- -’-u-------l--u---va-u. Y- p--- m----------- v---- Y- p-y- m-n-r-l-n-y- v-d-. -------------------------- Ya p’yu mіneral’nuyu vadu.
Juotko teetä sitruunalla? Т---’е- г-р--ту - лі-он--? Т- п--- г------ з л------- Т- п-е- г-р-а-у з л-м-н-м- -------------------------- Ты п’еш гарбату з лімонам? 0
Ty-p-e---g-r-at--- l---n-m? T- p---- g------ z l------- T- p-e-h g-r-a-u z l-m-n-m- --------------------------- Ty p’esh garbatu z lіmonam?
Juotko kahvia sokerilla? Т--п’-ш к-ву --ц-к-ам? Т- п--- к--- з ц------ Т- п-е- к-в- з ц-к-а-? ---------------------- Ты п’еш каву з цукрам? 0
T---’-s----v- z--s-k---? T- p---- k--- z t------- T- p-e-h k-v- z t-u-r-m- ------------------------ Ty p’esh kavu z tsukram?
Juotko vettä jäillä? Т---’-ш-ваду---л--ам? Т- п--- в--- з л----- Т- п-е- в-д- з л-д-м- --------------------- Ты п’еш ваду з лёдам? 0
Ty--’esh-va---- -ed--? T- p---- v--- z l----- T- p-e-h v-d- z l-d-m- ---------------------- Ty p’esh vadu z ledam?
Täällä on bileet. Т---в-ч-----. Т-- в-------- Т-т в-ч-р-н-. ------------- Тут вечарына. 0
Tu-----har--a. T-- v--------- T-t v-c-a-y-a- -------------- Tut vecharyna.
Ihmiset juovat kuohuviiniä. Л-дз- п’ю-ь --м-ан--а-. Л---- п---- ш---------- Л-д-і п-ю-ь ш-м-а-с-а-. ----------------------- Людзі п’юць шампанскае. 0
L--d---------- -h---a-sk--. L----- p------ s----------- L-u-z- p-y-t-’ s-a-p-n-k-e- --------------------------- Lyudzі p’yuts’ shampanskae.
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. Лю--і п’--ь--іно і--і--. Л---- п---- в--- і п---- Л-д-і п-ю-ь в-н- і п-в-. ------------------------ Людзі п’юць віно і піва. 0
Ly--z--p’--ts- --n- - -і-a. L----- p------ v--- і p---- L-u-z- p-y-t-’ v-n- і p-v-. --------------------------- Lyudzі p’yuts’ vіno і pіva.
Juotko alkoholia? Ты---е- алк--о--ны- на-оі? Т- п--- а---------- н----- Т- п-е- а-к-г-л-н-я н-п-і- -------------------------- Ты п’еш алкагольныя напоі? 0
T- p-es- -l-a----n-ya -a-o-? T- p---- a----------- n----- T- p-e-h a-k-g-l-n-y- n-p-і- ---------------------------- Ty p’esh alkagol’nyya napoі?
Juotko viskiä? Ты--’еш в----? Т- п--- в----- Т- п-е- в-с-і- -------------- Ты п’еш віскі? 0
Ty-p--s- -і--і? T- p---- v----- T- p-e-h v-s-і- --------------- Ty p’esh vіskі?
Juotko kolaa rommin kanssa? Ты --еш-ко---- ----м? Т- п--- к--- з р----- Т- п-е- к-л- з р-м-м- --------------------- Ты п’еш колу з ромам? 0
T--p-e-h ko---z ---a-? T- p---- k--- z r----- T- p-e-h k-l- z r-m-m- ---------------------- Ty p’esh kolu z romam?
En pidä kuohuviinistä. Я н---ю-лю ----а-с--е. Я н- л---- ш---------- Я н- л-б-ю ш-м-а-с-а-. ---------------------- Я не люблю шампанскае. 0
Ya -- --ub-yu -ham----k-e. Y- n- l------ s----------- Y- n- l-u-l-u s-a-p-n-k-e- -------------------------- Ya ne lyublyu shampanskae.
Minä en pidä viinistä. Я -- -юб-- -і--. Я н- л---- в---- Я н- л-б-ю в-н-. ---------------- Я не люблю віно. 0
Ya-ne lyubly- v-no. Y- n- l------ v---- Y- n- l-u-l-u v-n-. ------------------- Ya ne lyublyu vіno.
Minä en pidä oluesta. Я-не -ю-л- пі-а. Я н- л---- п---- Я н- л-б-ю п-в-. ---------------- Я не люблю піва. 0
Y- n- -yu-l-u --v-. Y- n- l------ p---- Y- n- l-u-l-u p-v-. ------------------- Ya ne lyublyu pіva.
Vauva pitää maidosta. Дз--я-любіць-м-лак-. Д---- л----- м------ Д-і-я л-б-ц- м-л-к-. -------------------- Дзіця любіць малако. 0
Dz--sya -yu-іt-’ -ala--. D------ l------- m------ D-і-s-a l-u-і-s- m-l-k-. ------------------------ Dzіtsya lyubіts’ malako.
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. Дз-ц- л--і-ь-к----- ---бл-чны со-. Д---- л----- к----- і я------ с--- Д-і-я л-б-ц- к-к-в- і я-л-ч-ы с-к- ---------------------------------- Дзіця любіць какаву і яблычны сок. 0
D-іt-ya-ly--іts’ kakav--- ---lyc-n- --k. D------ l------- k----- і y-------- s--- D-і-s-a l-u-і-s- k-k-v- і y-b-y-h-y s-k- ---------------------------------------- Dzіtsya lyubіts’ kakavu і yablychny sok.
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. Ж--ч-на -юб----ап--ьсіна-----г-эйпф---а-- --кі. Ж------ л----- а---------- і г----------- с---- Ж-н-ы-а л-б-ц- а-е-ь-і-а-ы і г-э-п-р-т-в- с-к-. ----------------------------------------------- Жанчына любіць апельсінавы і грэйпфрутавы сокі. 0
Zha-chyn--lyub-t-- apel---na---- g-------t-vy sok-. Z-------- l------- a---------- і g----------- s---- Z-a-c-y-a l-u-і-s- a-e-’-і-a-y і g-e-p-r-t-v- s-k-. --------------------------------------------------- Zhanchyna lyubіts’ apel’sіnavy і greypfrutavy sokі.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!