Lauseita

fi Kaupungissa   »   be У горадзе

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [дваццаць пяць]

25 [dvatstsats’ pyats’]

У горадзе

[U goradze]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. М-е т--ба-на-в----л. Мне трэба на вакзал. М-е т-э-а н- в-к-а-. -------------------- Мне трэба на вакзал. 0
Mne -------a-v--z-l. Mne treba na vakzal. M-e t-e-a n- v-k-a-. -------------------- Mne treba na vakzal.
Tahdon lentokentälle. М---т--б--ў-а--апо--. Мне трэба ў аэрапорт. М-е т-э-а ў а-р-п-р-. --------------------- Мне трэба ў аэрапорт. 0
Mne --eba -----apo--. Mne treba u aeraport. M-e t-e-a u a-r-p-r-. --------------------- Mne treba u aeraport.
Tahdon keskustaan. М-- --эб- ў-цэ-тр--о--да. Мне трэба ў цэнтр горада. М-е т-э-а ў ц-н-р г-р-д-. ------------------------- Мне трэба ў цэнтр горада. 0
M-e-t---a-u-t--nt-------a. Mne treba u tsentr gorada. M-e t-e-a u t-e-t- g-r-d-. -------------------------- Mne treba u tsentr gorada.
Miten pääsen rautatieasemalle? Я--м-е -р------на---к---? Як мне трапіць на вакзал? Я- м-е т-а-і-ь н- в-к-а-? ------------------------- Як мне трапіць на вакзал? 0
Y-- mn------іt-’ -- --kz--? Yak mne trapіts’ na vakzal? Y-k m-e t-a-і-s- n- v-k-a-? --------------------------- Yak mne trapіts’ na vakzal?
Miten pääsen lentokentälle? Я---н- трапі-ь у-аэрапо-т? Як мне трапіць у аэрапорт? Я- м-е т-а-і-ь у а-р-п-р-? -------------------------- Як мне трапіць у аэрапорт? 0
Ya--mn--t-ap-ts’ --ae--p---? Yak mne trapіts’ u aeraport? Y-k m-e t-a-і-s- u a-r-p-r-? ---------------------------- Yak mne trapіts’ u aeraport?
Miten pääsen keskustaan? Я- мне-трап--ь-у---н-р--о-а-а? Як мне трапіць у цэнтр горада? Я- м-е т-а-і-ь у ц-н-р г-р-д-? ------------------------------ Як мне трапіць у цэнтр горада? 0
Ya- -ne--rap---- - -s-ntr ----da? Yak mne trapіts’ u tsentr gorada? Y-k m-e t-a-і-s- u t-e-t- g-r-d-? --------------------------------- Yak mne trapіts’ u tsentr gorada?
Tarvitsen taksin. М--------бна----к--. Мне патрэбнае таксі. М-е п-т-э-н-е т-к-і- -------------------- Мне патрэбнае таксі. 0
M----atre---e --ksі. Mne patrebnae taksі. M-e p-t-e-n-e t-k-і- -------------------- Mne patrebnae taksі.
Tarvitsen kaupungin kartan. Мне п-----н-- -а--- г--а-а. Мне патрэбная карта горада. М-е п-т-э-н-я к-р-а г-р-д-. --------------------------- Мне патрэбная карта горада. 0
M-e-pa-r-bna-a k-r-a-go----. Mne patrebnaya karta gorada. M-e p-t-e-n-y- k-r-a g-r-d-. ---------------------------- Mne patrebnaya karta gorada.
Tarvitsen hotellin. Мне --т-э-н-я -а--і----. Мне патрэбная гасцініца. М-е п-т-э-н-я г-с-і-і-а- ------------------------ Мне патрэбная гасцініца. 0
M-- --t-e--aya-g-st---і-sa. Mne patrebnaya gastsіnіtsa. M-e p-t-e-n-y- g-s-s-n-t-a- --------------------------- Mne patrebnaya gastsіnіtsa.
Tahtoisin vuokrata auton. Я-х-це--б- /---ц-ла-бы--з-ць-н------т маш-ну. Я хацеў бы / хацела бы ўзяць напракат машыну. Я х-ц-ў б- / х-ц-л- б- ў-я-ь н-п-а-а- м-ш-н-. --------------------------------------------- Я хацеў бы / хацела бы ўзяць напракат машыну. 0
Ya---a---u--- /--h-t-ela ---uzy-t-’ -apr--a---a-hy-u. Ya khatseu by / khatsela by uzyats’ naprakat mashynu. Y- k-a-s-u b- / k-a-s-l- b- u-y-t-’ n-p-a-a- m-s-y-u- ----------------------------------------------------- Ya khatseu by / khatsela by uzyats’ naprakat mashynu.
Tässä on luottokorttini. В--- -а- -р----н-я к-ртка. Вось мая крэдытная картка. В-с- м-я к-э-ы-н-я к-р-к-. -------------------------- Вось мая крэдытная картка. 0
Vo-’-m--a -red--n-ya ----k-. Vos’ maya kredytnaya kartka. V-s- m-y- k-e-y-n-y- k-r-k-. ---------------------------- Vos’ maya kredytnaya kartka.
Tässä on ajokorttini. Вось--а- вадз-ц--ь--ае ---ве--а-не. Вось маё вадзіцельскае пасведчанне. В-с- м-ё в-д-і-е-ь-к-е п-с-е-ч-н-е- ----------------------------------- Вось маё вадзіцельскае пасведчанне. 0
Vo-’--a- vad-і--e-’s--e--asve--h-n-e. Vos’ mae vadzіtsel’skae pasvedchanne. V-s- m-e v-d-і-s-l-s-a- p-s-e-c-a-n-. ------------------------------------- Vos’ mae vadzіtsel’skae pasvedchanne.
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Ш-о-мо--а-п-гл--зець у г-р-д-е? Што можна паглядзець у горадзе? Ш-о м-ж-а п-г-я-з-ц- у г-р-д-е- ------------------------------- Што можна паглядзець у горадзе? 0
Sht- -ozh-a --g-y----t-’-u -o---z-? Shto mozhna paglyadzets’ u goradze? S-t- m-z-n- p-g-y-d-e-s- u g-r-d-e- ----------------------------------- Shto mozhna paglyadzets’ u goradze?
Menkää vanhaankaupunkiin. С-адзіце - --ары-г-р--! Схадзіце ў стары горад! С-а-з-ц- ў с-а-ы г-р-д- ----------------------- Схадзіце ў стары горад! 0
S----z--se-- -ta-y -or-d! Skhadzіtse u stary gorad! S-h-d-і-s- u s-a-y g-r-d- ------------------------- Skhadzіtse u stary gorad!
Tehkää kiertoajelu. З-а-іц--экс--р--ю-на -ўт---с-! Зрабіце экскурсію на аўтобусе! З-а-і-е э-с-у-с-ю н- а-т-б-с-! ------------------------------ Зрабіце экскурсію на аўтобусе! 0
Zrab-t---eksk--s-yu ---aut--u-e! Zrabіtse ekskursіyu na autobuse! Z-a-і-s- e-s-u-s-y- n- a-t-b-s-! -------------------------------- Zrabіtse ekskursіyu na autobuse!
Menkää satamaan. С-адз-це-- --рт! Схадзіце ў порт! С-а-з-ц- ў п-р-! ---------------- Схадзіце ў порт! 0
Skhadzі-s- - port! Skhadzіtse u port! S-h-d-і-s- u p-r-! ------------------ Skhadzіtse u port!
Tehkää satamakierros. З---і----к-к-рс-- п- п-р-е! Зрабіце экскурсію па порце! З-а-і-е э-с-у-с-ю п- п-р-е- --------------------------- Зрабіце экскурсію па порце! 0
Zr-b-t---e---u-sі---pa-por-s-! Zrabіtse ekskursіyu pa portse! Z-a-і-s- e-s-u-s-y- p- p-r-s-! ------------------------------ Zrabіtse ekskursіyu pa portse!
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Я-і---ш-э-с--в--а-ц--т-т -сць--крам- -эт--а? Якія яшчэ славутасці тут ёсць акрамя гэтага? Я-і- я-ч- с-а-у-а-ц- т-т ё-ц- а-р-м- г-т-г-? -------------------------------------------- Якія яшчэ славутасці тут ёсць акрамя гэтага? 0
Ya-іya-y---che-s-a-utastsі -------ts’ --ram---ge---a? Yakіya yashche slavutastsі tut yosts’ akramya getaga? Y-k-y- y-s-c-e s-a-u-a-t-і t-t y-s-s- a-r-m-a g-t-g-? ----------------------------------------------------- Yakіya yashche slavutastsі tut yosts’ akramya getaga?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!