Lauseita

fi perustella jotakin 1   »   be штосьці абгрунтоўваць 1

75 [seitsemänkymmentäviisi]

perustella jotakin 1

perustella jotakin 1

75 [семдзесят пяць]

75 [semdzesyat pyats’]

штосьці абгрунтоўваць 1

[shtos’tsі abgruntouvats’ 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Miksi te ette tule? Чам---ы-н----ы----ц-? Ч--- В- н- п--------- Ч-м- В- н- п-ы-д-е-е- --------------------- Чаму Вы не прыйдзеце? 0
C-a-u -y -- ---y-ze--e? C---- V- n- p---------- C-a-u V- n- p-y-d-e-s-? ----------------------- Chamu Vy ne pryydzetse?
On niin huono ilma. Н-двор-- так-------нае. Н------- т---- д------- Н-д-о-’- т-к-е д-э-н-е- ----------------------- Надвор’е такое дрэннае. 0
Na---r’e ----e----n-ae. N------- t---- d------- N-d-o-’- t-k-e d-e-n-e- ----------------------- Nadvor’e takoe drennae.
En tule, koska ilma on niin huono. Я-не-п--й--- ----а--ор’----л----д--н-ае. Я н- п------ б- н------- в----- д------- Я н- п-ы-д-, б- н-д-о-’- в-л-м- д-э-н-е- ---------------------------------------- Я не прыйду, бо надвор’е вельмі дрэннае. 0
Ya--- -ry--u- bo -------e--------dren--e. Y- n- p------ b- n------- v----- d------- Y- n- p-y-d-, b- n-d-o-’- v-l-m- d-e-n-e- ----------------------------------------- Ya ne pryydu, bo nadvor’e vel’mі drennae.
Miksi hän ei tule? Ча-- ё- н--прыйдзе? Ч--- ё- н- п------- Ч-м- ё- н- п-ы-д-е- ------------------- Чаму ён не прыйдзе? 0
Ch-mu yo- ne--r-ydz-? C---- y-- n- p------- C-a-u y-n n- p-y-d-e- --------------------- Chamu yon ne pryydze?
Häntä ei ole kutsuttu. Ён-н- за-ро--ны. Ё- н- з--------- Ё- н- з-п-о-а-ы- ---------------- Ён не запрошаны. 0
E-----zap--sh---. E- n- z---------- E- n- z-p-o-h-n-. ----------------- En ne zaproshany.
Hän ei tule, koska häntä ei ole kutsuttu. Ён-не пр-------б- ён-не за-ро-а--. Ё- н- п------- б- ё- н- з--------- Ё- н- п-ы-д-е- б- ё- н- з-п-о-а-ы- ---------------------------------- Ён не прыйдзе, бо ён не запрошаны. 0
E- ne -ry-d--- bo -on n--za---s--n-. E- n- p------- b- y-- n- z---------- E- n- p-y-d-e- b- y-n n- z-p-o-h-n-. ------------------------------------ En ne pryydze, bo yon ne zaproshany.
Miksi sinä et tule? Ч--у-ты -е--------ш? Ч--- т- н- п-------- Ч-м- т- н- п-ы-д-е-? -------------------- Чаму ты не прыйдзеш? 0
Ch-m- ty-ne-pryy-z---? C---- t- n- p--------- C-a-u t- n- p-y-d-e-h- ---------------------- Chamu ty ne pryydzesh?
Minulla ei ole aikaa. Я-не-м-ю -асу. Я н- м-- ч---- Я н- м-ю ч-с-. -------------- Я не маю часу. 0
Ya-n- -a---c-a--. Y- n- m--- c----- Y- n- m-y- c-a-u- ----------------- Ya ne mayu chasu.
Minä en tule, koska minulla ei ole aikaa. Я не---ы--у- ---не---ю ча-у. Я н- п------ б- н- м-- ч---- Я н- п-ы-д-, б- н- м-ю ч-с-. ---------------------------- Я не прыйду, бо не маю часу. 0
Y- n- -ry------- n--m-yu ch-su. Y- n- p------ b- n- m--- c----- Y- n- p-y-d-, b- n- m-y- c-a-u- ------------------------------- Ya ne pryydu, bo ne mayu chasu.
Miksi sinä et jää? Ча-у -ы-не----та----я? Ч--- т- н- з---------- Ч-м- т- н- з-с-а-е-с-? ---------------------- Чаму ты не застанешся? 0
Cha-u ty-ne --s-an-s-s-a? C---- t- n- z------------ C-a-u t- n- z-s-a-e-h-y-? ------------------------- Chamu ty ne zastaneshsya?
Minun täytyy vielä työskennellä. М-е трэб- яшч---рацав-ць. М-- т---- я--- п--------- М-е т-э-а я-ч- п-а-а-а-ь- ------------------------- Мне трэба яшчэ працаваць. 0
Mn- ----a-y-s--he-pr--s-v----. M-- t---- y------ p----------- M-e t-e-a y-s-c-e p-a-s-v-t-’- ------------------------------ Mne treba yashche pratsavats’.
Minä en jää, koska minun täytyy vielä työskennellä. Я н- з-с--ну--- б- -не т---а --ч- -рац-ваць. Я н- з--------- б- м-- т---- я--- п--------- Я н- з-с-а-у-я- б- м-е т-э-а я-ч- п-а-а-а-ь- -------------------------------------------- Я не застануся, бо мне трэба яшчэ працаваць. 0
Y---- za--a-u---,--o-m-e-t---a -ash--e------a-----. Y- n- z---------- b- m-- t---- y------ p----------- Y- n- z-s-a-u-y-, b- m-e t-e-a y-s-c-e p-a-s-v-t-’- --------------------------------------------------- Ya ne zastanusya, bo mne treba yashche pratsavats’.
Miksi te menette jo? Ч--- Вы -жо---ход--це? Ч--- В- ў-- с--------- Ч-м- В- ў-о с-х-д-і-е- ---------------------- Чаму Вы ўжо сыходзіце? 0
Cham-----uzho-sy-h-d--t--? C---- V- u--- s----------- C-a-u V- u-h- s-k-o-z-t-e- -------------------------- Chamu Vy uzho sykhodzіtse?
Olen väsynyt. Я-ста-і--------ам-----. Я с------- / с--------- Я с-а-і-с- / с-а-і-а-я- ----------------------- Я стаміўся / стамілася. 0
Ya ---m-usy--------і-----. Y- s-------- / s---------- Y- s-a-і-s-a / s-a-і-a-y-. -------------------------- Ya stamіusya / stamіlasya.
Minä menen, koska olen väsynyt. Я ---од--,-бо--та---ся - --ам-ла-я. Я с------- б- с------- / с--------- Я с-х-д-у- б- с-а-і-с- / с-а-і-а-я- ----------------------------------- Я сыходжу, бо стаміўся / стамілася. 0
Ya sy--o-zh-- -o -tam-usy- / s--mіla-ya. Y- s--------- b- s-------- / s---------- Y- s-k-o-z-u- b- s-a-і-s-a / s-a-і-a-y-. ---------------------------------------- Ya sykhodzhu, bo stamіusya / stamіlasya.
Miksi te lähdette jo? Чам--Вы -ж--з’я-джаеце? Ч--- В- ў-- з---------- Ч-м- В- ў-о з-я-д-а-ц-? ----------------------- Чаму Вы ўжо з’язджаеце? 0
Cha-u Vy--z-- z--az-zh-etse? C---- V- u--- z------------- C-a-u V- u-h- z-y-z-z-a-t-e- ---------------------------- Chamu Vy uzho z’yazdzhaetse?
On jo myöhä. Ужо -о---. У-- п----- У-о п-з-а- ---------- Ужо позна. 0
Uzh--p-zn-. U--- p----- U-h- p-z-a- ----------- Uzho pozna.
Minä lähden, koska on jo myöhä. Я---я--жаю- бо-ў-- по---. Я з-------- б- ў-- п----- Я з-я-д-а-, б- ў-о п-з-а- ------------------------- Я з’язджаю, бо ўжо позна. 0
Y- -’y-zd--a-u---- u-h---o-na. Y- z----------- b- u--- p----- Y- z-y-z-z-a-u- b- u-h- p-z-a- ------------------------------ Ya z’yazdzhayu, bo uzho pozna.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli = tunteiden kieli – vieras kieli = järjen kieli?

Kun opimme vieraita kieliä, virkistämme aivojamme. Ajattelumme muuttuu oppiessamme. Meistä tulee luovempia ja joustavampia. Monimutkainen ajattelu onnistuu paremmin ihmisiltä, jotka ovat myös monikielisiä. Muistia harjoitetaan oppimalla. Mitä enemmän opimme, sitä paremmin se toimii. Monia kieliä oppinut oppii muitakin asioita nopeammin. Hän kykenee ajattelemaan keskittyneemmin ja kauemmin jotain asiaa. Sen tuloksena hän ratkaisee ongelmia nopeammin. Monikieliset yksilöt ovat myös päättäväisempiä. Mutta se, miten he tekevät päätöksiä, riippuu myös kielistä. Kieli, jolla ajattelemme, vaikuttaa päätöksiimme. Psykologit tutkivat useita koehenkilöitä erästä tutkimusta varten. Kaikki koehenkilöt olivat kaksikielisiä. He puhuivat toista kieltä äidinkielensä lisäksi. Koehenkilöiden piti vastata kysymykseen. Kysymys liittyi erään ongelman ratkaisuun. Prosessin aikana koehenkilöiden piti valita kahden vaihtoehdon välillä. Toinen vaihtoehto oli selvästi riskialttiimpi kuin toinen. Koehenkilöiden piti vastata kysymykseen molemmilla kielillä. Ja vastaukset muuttuivat, kun kieli vaihtui! Puhuessaan äidinkieltään koehenkilöt valitsivat riskin. Mutta vieraalla kielellä he valitsivat turvallisemman vaihtoehdon. Tämän kokeen jälkeen koehenkilöiden piti lyödä vetoa. Tässäkin oli selvä ero. Käyttäessään vierasta kieltä he olivat järkevämpiä. Tutkijat olettavat, että olemme keskittyneempiä vierailla kielillä. Sen vuoksi emme tee päätöksiä tunteella, vaan järjellä…