Lauseita

fi Small Talk 1   »   be Гутарка 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [дваццаць]

20 [dvatstsats’]

Гутарка 1

[Gutarka 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! С----ц-, ---і-л--ка! С------- к--- л----- С-д-й-е- к-л- л-с-а- -------------------- Сядайце, калі ласка! 0
S-aday-s-, ---і------! S--------- k--- l----- S-a-a-t-e- k-l- l-s-a- ---------------------- Syadaytse, kalі laska!
Olkaa kuin kotonanne. А---в---- ся---я- д-ма! А-------- с--- я- д---- А-ч-в-й-е с-б- я- д-м-! ----------------------- Адчувайце сябе як дома! 0
Ad--u-a-tse-s---e --k ---a! A---------- s---- y-- d---- A-c-u-a-t-e s-a-e y-k d-m-! --------------------------- Adchuvaytse syabe yak doma!
Mitä te haluaisitte juoda? Шт- жа-а--е--ы----? Ш-- ж------ в------ Ш-о ж-д-е-е в-п-ц-? ------------------- Што жадаеце выпіць? 0
Shto--had-et----ypі-s-? S--- z-------- v------- S-t- z-a-a-t-e v-p-t-’- ----------------------- Shto zhadaetse vypіts’?
Pidättekö musiikista? Вы--юбі-- муз--у? В- л----- м------ В- л-б-ц- м-з-к-? ----------------- Вы любіце музыку? 0
V-----b---e-mu-yku? V- l------- m------ V- l-u-і-s- m-z-k-? ------------------- Vy lyubіtse muzyku?
Minä pidän klassisesta musiikista. М-- п-да----ца клас-ч--я---зы-а. М-- п--------- к-------- м------ М-е п-д-б-е-ц- к-а-і-н-я м-з-к-. -------------------------------- Мне падабаецца класічная музыка. 0
Mn- pa-ab-e-sts--k--sі-h-a-a ------. M-- p----------- k---------- m------ M-e p-d-b-e-s-s- k-a-і-h-a-a m-z-k-. ------------------------------------ Mne padabaetstsa klasіchnaya muzyka.
Tässä ovat minun CD-levyni. Во-ь---е----пакт--ыс--. В--- м-- к------------- В-с- м-е к-м-а-т-д-с-і- ----------------------- Вось мае кампакт-дыскі. 0
Vo-’ m-- -am-akt-d-s--. V--- m-- k------------- V-s- m-e k-m-a-t-d-s-і- ----------------------- Vos’ mae kampakt-dyskі.
Soitatteko te jotain soitinta? В---г---ц- -а----м-не-у--- ---ы---м-ін--ру--нц-? В- i------ н- я----------- м------- і----------- В- i-р-е-е н- я-і---е-у-з- м-з-ч-ы- і-с-р-м-н-е- ------------------------------------------------ Вы iграеце на якім-небудзь музычным інструменце? 0
V- -graet-e -- --kіm-n--u-z- -----hny--іnst-um-n---? V- i------- n- y------------ m-------- і------------ V- i-r-e-s- n- y-k-m-n-b-d-’ m-z-c-n-m і-s-r-m-n-s-? ---------------------------------------------------- Vy igraetse na yakіm-nebudz’ muzychnym іnstrumentse?
Tässä on minun kitarani. В----ма- гітар-. В--- м-- г------ В-с- м-я г-т-р-. ---------------- Вось мая гітара. 0
V--- ---a------a. V--- m--- g------ V-s- m-y- g-t-r-. ----------------- Vos’ maya gіtara.
Laulatteko te mielellänne? Вы -ю---е --яваць? В- л----- с------- В- л-б-ц- с-я-а-ь- ------------------ Вы любіце спяваць? 0
Vy ly--і-s--sp-av-t--? V- l------- s--------- V- l-u-і-s- s-y-v-t-’- ---------------------- Vy lyubіtse spyavats’?
Onko teillä lapsia? У -а- ё--ь-д----? У В-- ё--- д----- У В-с ё-ц- д-е-і- ----------------- У Вас ёсць дзеці? 0
U--a--yos--’ dz----? U V-- y----- d------ U V-s y-s-s- d-e-s-? -------------------- U Vas yosts’ dzetsі?
Onko teillä koira? У--а--ё--ь--абак-? У В-- ё--- с------ У В-с ё-ц- с-б-к-? ------------------ У Вас ёсць сабака? 0
U-Vas y-sts’-s-b--a? U V-- y----- s------ U V-s y-s-s- s-b-k-? -------------------- U Vas yosts’ sabaka?
Onko teillä kissa? У---- ёсць к-т? У В-- ё--- к--- У В-с ё-ц- к-т- --------------- У Вас ёсць кот? 0
U-Vas -os--’--o-? U V-- y----- k--- U V-s y-s-s- k-t- ----------------- U Vas yosts’ kot?
Tässä ovat kirjani. В--ь-м-- ---ж--. В--- м-- к------ В-с- м-е к-і-к-. ---------------- Вось мае кніжкі. 0
Vo-’ mae knіzh--. V--- m-- k------- V-s- m-e k-і-h-і- ----------------- Vos’ mae knіzhkі.
Luen juuri tätä kirjaa. Ц--е- я -ыт-ю г---- кн-г-. Ц---- я ч---- г---- к----- Ц-п-р я ч-т-ю г-т-ю к-і-у- -------------------------- Цяпер я чытаю гэтую кнігу. 0
T--ap-r y- c---ayu----uy- --іg-. T------ y- c------ g----- k----- T-y-p-r y- c-y-a-u g-t-y- k-і-u- -------------------------------- Tsyaper ya chytayu getuyu knіgu.
Mitä te luette mielellänne? Што Вы л-б--- чы---ь? Ш-- В- л----- ч------ Ш-о В- л-б-ц- ч-т-ц-? --------------------- Што Вы любіце чытаць? 0
S--- -y -y---ts---------’? S--- V- l------- c-------- S-t- V- l-u-і-s- c-y-a-s-? -------------------------- Shto Vy lyubіtse chytats’?
Menettekö te mielellänne konserttiin? Вы х-----е -а ----э---? В- х------ н- к-------- В- х-д-і-е н- к-н-э-т-? ----------------------- Вы ходзіце на канцэрты? 0
V- --o-z------a-k-n----ty? V- k-------- n- k--------- V- k-o-z-t-e n- k-n-s-r-y- -------------------------- Vy khodzіtse na kantserty?
Menettekö te mielellänne teatteriin? В--х--зі-- ў---а--? В- х------ ў т----- В- х-д-і-е ў т-а-р- ------------------- Вы ходзіце ў тэатр? 0
V- --o--іtse --t--t-? V- k-------- u t----- V- k-o-z-t-e u t-a-r- --------------------- Vy khodzіtse u teatr?
Menettekö te mielellänne oopperaan? Вы -о-зіце-- -п--у? В- х------ ў о----- В- х-д-і-е ў о-е-у- ------------------- Вы ходзіце ў оперу? 0
V- -ho-----e-u-o-er-? V- k-------- u o----- V- k-o-z-t-e u o-e-u- --------------------- Vy khodzіtse u operu?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!