Lauseita

fi Small Talk 2   »   be Гутарка 2

21 [kaksikymmentäyksi]

Small Talk 2

Small Talk 2

21 [дваццаць адзін]

21 [dvatstsats’ adzіn]

Гутарка 2

[Gutarka 2]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Mistä te tulette? / Mistä te olette kotoisin? А-кул---ы? А----- В-- А-к-л- В-? ---------- Адкуль Вы? 0
A----- --? A----- V-- A-k-l- V-? ---------- Adkul’ Vy?
Baselista. З--а---я. З Б------ З Б-з-л-. --------- З Базэля. 0
Z-Ba-el-a. Z B------- Z B-z-l-a- ---------- Z Bazelya.
Basel sijaitsee Sveitsissä. Б--эль-з--х---іц-а - Ш--йца---. Б----- з---------- ў Ш--------- Б-з-л- з-а-о-з-ц-а ў Ш-е-ц-р-і- ------------------------------- Базэль знаходзіцца ў Швейцарыі. 0
Bazel- -na---d--ts-s--u--h--y----y-. B----- z------------- u S----------- B-z-l- z-a-h-d-і-s-s- u S-v-y-s-r-і- ------------------------------------ Bazel’ znakhodzіtstsa u Shveytsaryі.
Saanko esitellä teille herra Müllerin? Д---оль-----зн-ё-іц----с-с--спа-а-ом--юлерам. Д-------- п--------- В-- с- с------- М------- Д-з-о-ь-е п-з-а-м-ц- В-с с- с-а-а-о- М-л-р-м- --------------------------------------------- Дазвольце пазнаёміць Вас са спадаром Мюлерам. 0
D-z---’--- -az--e--ts--V-s--a--padar-- --u--r--. D--------- p---------- V-- s- s------- M-------- D-z-o-’-s- p-z-a-m-t-’ V-s s- s-a-a-o- M-u-e-a-. ------------------------------------------------ Dazvol’tse paznaemіts’ Vas sa spadarom Myuleram.
Hän on ulkomaalainen. Ё---нша-е-е-. Ё- і--------- Ё- і-ш-з-м-ц- ------------- Ён іншаземец. 0
E- і-s------ts. E- і----------- E- і-s-a-e-e-s- --------------- En іnshazemets.
Hän puhuu monta kieltä. Ён р--м--ля- -- --к-л-к-х---ва-. Ё- р-------- н- н-------- м----- Ё- р-з-а-л-е н- н-к-л-к-х м-в-х- -------------------------------- Ён размаўляе на некалькіх мовах. 0
E- -a-m-uly--e n- --k-l-k-kh-mov-kh. E- r---------- n- n--------- m------ E- r-z-a-l-a-e n- n-k-l-k-k- m-v-k-. ------------------------------------ En razmaulyaye na nekal’kіkh movakh.
Oletteko ensimmäistä kertaa täällä? Вы ўп-ршыню --т? В- ў------- т--- В- ў-е-ш-н- т-т- ---------------- Вы ўпершыню тут? 0
Vy-u----h-n-- -ut? V- u--------- t--- V- u-e-s-y-y- t-t- ------------------ Vy upershynyu tut?
En, olin täällä jo viime vuonna. Не,-я---- быў /-бы-а ту--л----ь. Н-- я ў-- б-- / б--- т-- л------ Н-, я ў-о б-ў / б-л- т-т л-т-с-. -------------------------------- Не, я ўжо быў / была тут летась. 0
N-, y- u--o-byu - by----ut ---as-. N-- y- u--- b-- / b--- t-- l------ N-, y- u-h- b-u / b-l- t-t l-t-s-. ---------------------------------- Ne, ya uzho byu / byla tut letas’.
Mutta vain yhden viikon. А----ол-к- а-зі- -ыд--нь. А-- т----- а---- т------- А-е т-л-к- а-з-н т-д-е-ь- ------------------------- Але толькі адзін тыдзень. 0
A----ol’kі-a--і- t-d---’. A-- t----- a---- t------- A-e t-l-k- a-z-n t-d-e-’- ------------------------- Ale tol’kі adzіn tydzen’.
Miten viihdytte meillä? Як -ам --н---пада--ец-а? Я- В-- у н-- п---------- Я- В-м у н-с п-д-б-е-ц-? ------------------------ Як Вам у нас падабаецца? 0
Yak --- u -as -ad-baets--a? Y-- V-- u n-- p------------ Y-k V-m u n-s p-d-b-e-s-s-? --------------------------- Yak Vam u nas padabaetstsa?
Erittäin hyvin. Ihmiset ovat mukavia. Ве-ь-і п--а---цца- Ту-----р-----дзі. В----- п---------- Т-- д----- л----- В-л-м- п-д-б-е-ц-. Т-т д-б-ы- л-д-і- ------------------------------------ Вельмі падабаецца. Тут добрыя людзі. 0
Vel’-- --da-a---t------t--obry-a---u-zі. V----- p------------ T-- d------ l------ V-l-m- p-d-b-e-s-s-. T-t d-b-y-a l-u-z-. ---------------------------------------- Vel’mі padabaetstsa. Tut dobryya lyudzі.
Ja maisema miellyttää minua myös. І----ро---мн---ак-ам- --даб-е-ца. І п------ м-- т------ п---------- І п-ы-о-а м-е т-к-а-а п-д-б-е-ц-. --------------------------------- І прырода мне таксама падабаецца. 0
І p-y---a-mne -aksam- pa--bae--t--. І p------ m-- t------ p------------ І p-y-o-a m-e t-k-a-a p-d-b-e-s-s-. ----------------------------------- І pryroda mne taksama padabaetstsa.
Mitä teette työksenne? К-- Вы --ацуеце? К-- В- п-------- К-м В- п-а-у-ц-? ---------------- Кім Вы працуеце? 0
K-m--------s--t-e? K-- V- p---------- K-m V- p-a-s-e-s-? ------------------ Kіm Vy pratsuetse?
Olen kääntäjä. Я-пер--ла-чы-. Я п----------- Я п-р-к-а-ч-к- -------------- Я перакладчык. 0
Ya ----k-adchyk. Y- p------------ Y- p-r-k-a-c-y-. ---------------- Ya perakladchyk.
Minä käännän kirjoja. Я пе----а--ю к--г-. Я п--------- к----- Я п-р-к-а-а- к-і-і- ------------------- Я перакладаю кнігі. 0
Ya pe--klad-y- k---і. Y- p---------- k----- Y- p-r-k-a-a-u k-і-і- --------------------- Ya perakladayu knіgі.
Oletteko yksin täällä? В--т-т адзін? В- т-- а----- В- т-т а-з-н- ------------- Вы тут адзін? 0
V--t---a-z--? V- t-- a----- V- t-t a-z-n- ------------- Vy tut adzіn?
En, vaimoni / mieheni on myös täällä. Не, мая--о--а-----й-муж---к---- ту-. Н-- м-- ж---- / м-- м-- т------ т--- Н-, м-я ж-н-а / м-й м-ж т-к-а-а т-т- ------------------------------------ Не, мая жонка / мой муж таксама тут. 0
Ne, m-ya z----- /--oy-m-zh ----am---ut. N-- m--- z----- / m-- m--- t------ t--- N-, m-y- z-o-k- / m-y m-z- t-k-a-a t-t- --------------------------------------- Ne, maya zhonka / moy muzh taksama tut.
Ja tuolla ovat molemmat lapseni. А-та------ -аіх-дзяц--. А т-- д--- м--- д------ А т-м д-о- м-і- д-я-е-. ----------------------- А там двое маіх дзяцей. 0
A tam---oe m------zyatse-. A t-- d--- m---- d-------- A t-m d-o- m-і-h d-y-t-e-. -------------------------- A tam dvoe maіkh dzyatsey.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Romaaniset kielet

700 miljoonaa ihmistä puhuu romaanisia kieliä äidinkielenään. Romaaninen kieliryhmä on siis maailman tärkeimpiä. Romaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Kaikkien romaanisten kielten taustalla on latina. Se tarkoittaa, että kielet ovat Rooman kielen jälkeläisiä. Kaikkien romaanisten kielten perusta oli vulgaarilatina. Sillä tarkoitetaan myöhäisantiikin aikoina puhuttua latinaa. Vulgaarilatina levisi Eurooppaan Rooman valloitusretkien aikana. Siitä kehittyivät sitten romaaniset kielet ja murteet. Latina itse on italialainen kieli. Romaanisia kieliä on kaikkiaan noin 15. Tarkkaa määrää on vaikea päättää. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Muutamia romaanisia kieliä on vuosien mittaan kuollut. Mutta uusia romaanisiin kieliin perustuvia kieliä on myös kehittynyt. Ne ovat kreolikieliä. Espanja on nykyisin suurin romaaninen kieli maailmassa. Se kuuluu maailman kieliin 380 miljoonalla puhujallaan. Romaaniset kielet ovat hyvin mielenkiintoisia tutkijoille. Syynä on se, että tämän kieliryhmän historia on tallennettu hyvin. Latinalaisia tai roomalaisia tekstejä on ollut olemassa 2 500 vuoden ajan. Kielitieteilijät käyttävät niitä tutkiakseen yksittäisten kielten kehitystä. Näin voidaan tutkia sääntöjä, joiden perusteella kieli kehittyy. Monia näistä tuloksista voidaan siirtää toisiin kieliin. Romaanisten kielten kielioppi on rakentunut samalla lailla. Ennen kaikkea kielten sanavarasto on samanlainen. Jos joku puhuu yhtä romaanista kieltä, hän voi helposti oppia toisen. Kiitos, latina!