Lauseita

fi Viikonpäivät   »   be Дні тыдня

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [дзевяць]

9 [dzevyats’]

Дні тыдня

[Dnі tydnya]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
maanantai п--яд--лак п--------- п-н-д-е-а- ---------- панядзелак 0
p-n-ad-el-k p---------- p-n-a-z-l-k ----------- panyadzelak
tiistai а-т--ак а------ а-т-р-к ------- аўторак 0
a-t--ak a------ a-t-r-k ------- autorak
keskiviikko с--а-а с----- с-р-д- ------ серада 0
se-a-a s----- s-r-d- ------ serada
torstai ч----р ч----- ч-ц-е- ------ чацвер 0
c-ats-er c------- c-a-s-e- -------- chatsver
perjantai пятн--а п------ п-т-і-а ------- пятніца 0
p---n---a p-------- p-a-n-t-a --------- pyatnіtsa
lauantai су--та с----- с-б-т- ------ субота 0
su-ota s----- s-b-t- ------ subota
sunnuntai нядз-ля н------ н-д-е-я ------- нядзеля 0
n--d--lya n-------- n-a-z-l-a --------- nyadzelya
viikko т-дз-нь т------ т-д-е-ь ------- тыдзень 0
t-dz-n’ t------ t-d-e-’ ------- tydzen’
maanantaista sunnuntaihin з------зе----да -ядзе-і з п--------- д- н------ з п-н-д-е-к- д- н-д-е-і ----------------------- з панядзелка да нядзелі 0
z---n---z--ka ---nyad-e-і z p---------- d- n------- z p-n-a-z-l-a d- n-a-z-l- ------------------------- z panyadzelka da nyadzelі
Ensimmäinen päivä on maanantai. П---ы--з--ь - пан-дз--а-. П---- д---- – п---------- П-р-ы д-е-ь – п-н-д-е-а-. ------------------------- Першы дзень – панядзелак. 0
P--shy--z------p-ny---e---. P----- d---- – p----------- P-r-h- d-e-’ – p-n-a-z-l-k- --------------------------- Pershy dzen’ – panyadzelak.
Toinen päivä on tiistai. Др--і --е-ь-–-аўтора-. Д---- д---- – а------- Д-у-і д-е-ь – а-т-р-к- ---------------------- Другі дзень – аўторак. 0
Dr-gі-dze-’-– --t---k. D---- d---- – a------- D-u-і d-e-’ – a-t-r-k- ---------------------- Drugі dzen’ – autorak.
Kolmas päivä on keskiviikko. Трэ----з--ь-–-серада. Т---- д---- – с------ Т-э-і д-е-ь – с-р-д-. --------------------- Трэці дзень – серада. 0
T-ets- -z----–--er-d-. T----- d---- – s------ T-e-s- d-e-’ – s-r-d-. ---------------------- Tretsі dzen’ – serada.
Neljäs päivä on torstai. Ча--ёрт---з-н- - чац-е-. Ч------- д---- – ч------ Ч-ц-ё-т- д-е-ь – ч-ц-е-. ------------------------ Чацвёрты дзень – чацвер. 0
Ch---v--t- dz-n- ---hats---. C--------- d---- – c-------- C-a-s-e-t- d-e-’ – c-a-s-e-. ---------------------------- Chatsverty dzen’ – chatsver.
Viides päivä on perjantai. П-ты дз--ь---пя-ні-а. П--- д---- – п------- П-т- д-е-ь – п-т-і-а- --------------------- Пяты дзень – пятніца. 0
Py-ty-----------a---t-a. P---- d---- – p--------- P-a-y d-e-’ – p-a-n-t-a- ------------------------ Pyaty dzen’ – pyatnіtsa.
Kuudes päivä on lauantai. Шо--- -з-нь-– с-бота. Ш---- д---- – с------ Ш-с-ы д-е-ь – с-б-т-. --------------------- Шосты дзень – субота. 0
Sh-s-y-d-e-’ – --bot-. S----- d---- – s------ S-o-t- d-e-’ – s-b-t-. ---------------------- Shosty dzen’ – subota.
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Сё-- д-ень---ня-з--я. С--- д---- – н------- С-м- д-е-ь – н-д-е-я- --------------------- Сёмы дзень – нядзеля. 0
Semy -zen’-– n-ad-e--a. S--- d---- – n--------- S-m- d-e-’ – n-a-z-l-a- ----------------------- Semy dzen’ – nyadzelya.
Viikossa on seitsemän päivää. У ----і-с-- дз-н. У т---- с-- д---- У т-д-і с-м д-ё-. ----------------- У тыдні сем дзён. 0
U ----і sem---e-. U t---- s-- d---- U t-d-і s-m d-e-. ----------------- U tydnі sem dzen.
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Мы-п---у-м--оль-і пя----зён. М- п------ т----- п--- д---- М- п-а-у-м т-л-к- п-ц- д-ё-. ---------------------------- Мы працуем толькі пяць дзён. 0
My p--ts--m-t--’-- ----s’ ----. M- p------- t----- p----- d---- M- p-a-s-e- t-l-k- p-a-s- d-e-. ------------------------------- My pratsuem tol’kі pyats’ dzen.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!