Lauseita

fi Kaupunkinkierros   »   be Экскурсія па горадзе

42 [neljäkymmentäkaksi]

Kaupunkinkierros

Kaupunkinkierros

42 [сорак два]

42 [sorak dva]

Экскурсія па горадзе

[Ekskursіya pa goradze]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Onko tori sunnuntaisin auki? Ц- а-кры-ы--ы--к ----яд-ел--? Ц- а------ р---- п- н-------- Ц- а-к-ы-ы р-н-к п- н-д-е-я-? ----------------------------- Ці адкрыты рынак па нядзелях? 0
T-і adk-y-y-r-n-k -a -ya--el--k-? T-- a------ r---- p- n----------- T-і a-k-y-y r-n-k p- n-a-z-l-a-h- --------------------------------- Tsі adkryty rynak pa nyadzelyakh?
Ovatko messut maanantaisin auki? Ц---дк-ы-ы -ір-а- п- панядзе-к--? Ц- а------ к----- п- п----------- Ц- а-к-ы-ы к-р-а- п- п-н-д-е-к-х- --------------------------------- Ці адкрыты кірмаш па панядзелках? 0
Ts--a-kryt--kі---s---a-pa--a--elk--h? T-- a------ k------ p- p------------- T-і a-k-y-y k-r-a-h p- p-n-a-z-l-a-h- ------------------------------------- Tsі adkryty kіrmash pa panyadzelkakh?
Onko näyttely tiistaisin auki? Ц- адк----- ---тава-п-----о-ках? Ц- а------- в------ п- а-------- Ц- а-к-ы-а- в-с-а-а п- а-т-р-а-? -------------------------------- Ці адкрытая выстава па аўторках? 0
Tsі a-kry---a--ys--v-----aut------? T-- a-------- v------ p- a--------- T-і a-k-y-a-a v-s-a-a p- a-t-r-a-h- ----------------------------------- Tsі adkrytaya vystava pa autorkakh?
Onko eläintarha keskiviikkoisin auki? Ці-ад-ры-- за-п-------с-радах? Ц- а------ з------ п- с------- Ц- а-к-ы-ы з-а-а-к п- с-р-д-х- ------------------------------ Ці адкрыты заапарк па серадах? 0
Ts--ad-ryt-----p-------s--ada-h? T-- a------ z------ p- s-------- T-і a-k-y-y z-a-a-k p- s-r-d-k-? -------------------------------- Tsі adkryty zaapark pa seradakh?
Onko museo torstaisin auki? Ц- -д----ы--уз-й -а--ац---г-х? Ц- а------ м---- п- ч--------- Ц- а-к-ы-ы м-з-й п- ч-ц-я-г-х- ------------------------------ Ці адкрыты музей па чацвяргах? 0
T-------yt- --zey -- c--t-vy-r-ak-? T-- a------ m---- p- c------------- T-і a-k-y-y m-z-y p- c-a-s-y-r-a-h- ----------------------------------- Tsі adkryty muzey pa chatsvyargakh?
Onko galleria perjantaisin auki? Ц- ---р---------р-я ---п-т-----? Ц- а------- г------ п- п-------- Ц- а-к-ы-а- г-л-р-я п- п-т-і-а-? -------------------------------- Ці адкрытая галерэя па пятніцах? 0
T-і -dk--t--a-g-ler-ya-p- p-a-nі-sak-? T-- a-------- g------- p- p----------- T-і a-k-y-a-a g-l-r-y- p- p-a-n-t-a-h- -------------------------------------- Tsі adkrytaya galereya pa pyatnіtsakh?
Saako valokuvata? Ц---аз--л-------аг-афава--? Ц- д-------- ф------------- Ц- д-з-о-е-а ф-т-г-а-а-а-ь- --------------------------- Ці дазволена фатаграфаваць? 0
T-і---zv--en---a--g-a-av-ts’? T-- d-------- f-------------- T-і d-z-o-e-a f-t-g-a-a-a-s-? ----------------------------- Tsі dazvolena fatagrafavats’?
Pitääkö sisäänpääsy maksaa? Ц- --э-а а-л-чва-ь-------? Ц- т---- а-------- у------ Ц- т-э-а а-л-ч-а-ь у-а-о-? -------------------------- Ці трэба аплачваць уваход? 0
T----r-ba--pla----t-- --ak-o-? T-- t---- a---------- u------- T-і t-e-a a-l-c-v-t-’ u-a-h-d- ------------------------------ Tsі treba aplachvats’ uvakhod?
Paljonko sisäänpääsy maksaa? К--------ш-уе-ў--х--? К----- к----- ў------ К-л-к- к-ш-у- ў-а-о-? --------------------- Колькі каштуе ўваход? 0
K-l--і ---ht-e uvak---? K----- k------ u------- K-l-k- k-s-t-e u-a-h-d- ----------------------- Kol’kі kashtue uvakhod?
Saavatko ryhmät alennusta? Ці ё----с-ід----ля-гру-? Ц- ё--- с----- д-- г---- Ц- ё-ц- с-і-к- д-я г-у-? ------------------------ Ці ёсць скідка для груп? 0
Ts- ---t-’ --і-ka-d-ya grup? T-- y----- s----- d--- g---- T-і y-s-s- s-і-k- d-y- g-u-? ---------------------------- Tsі yosts’ skіdka dlya grup?
Saavatko lapset alennusta? Ці -с-- скідка д----з---й? Ц- ё--- с----- д-- д------ Ц- ё-ц- с-і-к- д-я д-я-е-? -------------------------- Ці ёсць скідка для дзяцей? 0
Tsі---s-s- ----ka-d-ya----atsey? T-- y----- s----- d--- d-------- T-і y-s-s- s-і-k- d-y- d-y-t-e-? -------------------------------- Tsі yosts’ skіdka dlya dzyatsey?
Saavatko opiskelijat alennusta? Ц- --ц- с-і-ка для---удэ-таў? Ц- ё--- с----- д-- с--------- Ц- ё-ц- с-і-к- д-я с-у-э-т-ў- ----------------------------- Ці ёсць скідка для студэнтаў? 0
T-- y-s-------d-a-dly- -tu--ntau? T-- y----- s----- d--- s--------- T-і y-s-s- s-і-k- d-y- s-u-e-t-u- --------------------------------- Tsі yosts’ skіdka dlya studentau?
Mikä rakennus tuo on? Шт- г----з--б--ын-к? Ш-- г--- з- б------- Ш-о г-т- з- б-д-н-к- -------------------- Што гэта за будынак? 0
S--- g------ bu-yna-? S--- g--- z- b------- S-t- g-t- z- b-d-n-k- --------------------- Shto geta za budynak?
Miten vanha tuo rakennus on? Ко---і г-доў бу-----? К----- г---- б------- К-л-к- г-д-ў б-д-н-у- --------------------- Колькі гадоў будынку? 0
Kol’k----d-- b---n--? K----- g---- b------- K-l-k- g-d-u b-d-n-u- --------------------- Kol’kі gadou budynku?
Kuka rakensi tuon rakennuksen? Х-о -аб-д-ва- буд--а-? Х-- п-------- б------- Х-о п-б-д-в-ў б-д-н-к- ---------------------- Хто пабудаваў будынак? 0
K--o-pa--d-v-u--ud---k? K--- p-------- b------- K-t- p-b-d-v-u b-d-n-k- ----------------------- Khto pabudavau budynak?
Olen kiinnostunut arkkitehtuurista. Я-ц-ка----- а--іт--тур-й. Я ц-------- а------------ Я ц-к-ў-ю-я а-х-т-к-у-а-. ------------------------- Я цікаўлюся архітэктурай. 0
Ya -sі-a------a a-kh-t--t--ay. Y- t----------- a------------- Y- t-і-a-l-u-y- a-k-і-e-t-r-y- ------------------------------ Ya tsіkaulyusya arkhіtekturay.
Olen kiinnostunut taiteesta. Я --каў-юся-м--та-т-а-. Я ц-------- м---------- Я ц-к-ў-ю-я м-с-а-т-а-. ----------------------- Я цікаўлюся мастацтвам. 0
Ya-tsі-a-ly-----mas--tst--m. Y- t----------- m----------- Y- t-і-a-l-u-y- m-s-a-s-v-m- ---------------------------- Ya tsіkaulyusya mastatstvam.
Olen kiinnostunut maalaustaiteesta. Я ц-к--л--- ж-вапі---. Я ц-------- ж--------- Я ц-к-ў-ю-я ж-в-п-с-м- ---------------------- Я цікаўлюся жывапісам. 0
Y- -------y--ya zhy-a-іsam. Y- t----------- z---------- Y- t-і-a-l-u-y- z-y-a-і-a-. --------------------------- Ya tsіkaulyusya zhyvapіsam.

Nopeat ja hitaat kielet

Maailmassa on yli 6 000 kieltä. Kaikilla niillä on kuitenkin sama tehtävä. Ne auttavat meitä vaihtamaan tietoja. Se tapahtuu monella lailla joka kielessä. Jokainen kieli nimittäin käyttäytyy omien sääntöjensä mukaan. Kielen puhenopeus on myös erilainen. Kielitieteilijät ovat todistaneet tämän eri tutkimuksissa. Sitä varten käännettiin lyhyitä tekstejä useisiin kieliin. Äidinkieliset puhujat lukivat sitten tekstit ääneen. Tulos oli selvä. Japani ja espanja ovat nopeimmat kielet. Näissä kielissä puhutaan lähes kahdeksan tavua sekunnissa. Kiinalaiset puhuvat merkittävästi hitaammin. He puhuvat ainoastaan viisi tavua sekunnissa. Nopeus riippuu tavujen monimutkaisuudesta. Jos tavut ovat monimutkaisia, puhuminen kestää kauemmin. Saksassa on esimerkiksi kolme äännettä tavua kohti. Siksi sitä puhutaan suhteellisen hitaasti. Nopeasti puhuminen ei kuitenkaan tarkoita, että on paljon viestittävää. Aivan päinvastoin! Nopeasti puhutuissa tavuissa on vain niukasti tietoa. Vaikka japanilaiset puhuvat nopeasti, he välittävät vähän sisältöä. ”Hitaat” kiinalaiset puolestaan sanovat paljon muutamalla sanalla. Englannin kielen tavut sisältävät myös paljon tietoa. On mielenkiintoista, että arvioidut kielet ovat lähes yhtä tehokkaita! Se tarkoittaa, että hitaammin puhuva sanoo enemmän. Ja nopeammin puhuva tarvitsee enemmän sanoja. Loppujen lopuksi kaikki pääsevät päämääräänsä suunnilleen samassa ajassa.