Lauseita

fi Tavaratalossa   »   lv Veikalā

52 [viisikymmentäkaksi]

Tavaratalossa

Tavaratalossa

52 [piecdesmit divi]

Veikalā

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Mennäänkö tavarataloon? Vai a--i-s-- uz-t------ec--a- ----? Vai aiziesim uz tirdzniecības namu? V-i a-z-e-i- u- t-r-z-i-c-b-s n-m-? ----------------------------------- Vai aiziesim uz tirdzniecības namu? 0
Minun täytyy tehdä ostoksia. Ma------p-rk--. Man jāiepērkas. M-n j-i-p-r-a-. --------------- Man jāiepērkas. 0
Haluan ostaa paljon. E- gr-----e--t -i-l---pi-k--us. Es gribu veikt lielus pirkumus. E- g-i-u v-i-t l-e-u- p-r-u-u-. ------------------------------- Es gribu veikt lielus pirkumus. 0
Missä ovat toimistotarvikkeet? K-r--r k--cele-as p---e-? Kur ir kancelejas preces? K-r i- k-n-e-e-a- p-e-e-? ------------------------- Kur ir kancelejas preces? 0
Tarvitsen kirjekuoria ja kirjepaperia. Man v---g------sn-s ------t-ļ- --p--u. Man vajag aploksnes un vēstuļu papīru. M-n v-j-g a-l-k-n-s u- v-s-u-u p-p-r-. -------------------------------------- Man vajag aploksnes un vēstuļu papīru. 0
Tarvitsen kuulakärkikyniä ja tusseja. M-n --j---p--d---l-as-----lo-----rus. Man vajag pildspalvas un flomasterus. M-n v-j-g p-l-s-a-v-s u- f-o-a-t-r-s- ------------------------------------- Man vajag pildspalvas un flomasterus. 0
Missä huonekalut ovat? Kur--r---b-les? Kur ir mēbeles? K-r i- m-b-l-s- --------------- Kur ir mēbeles? 0
Tarvitsen kaapin ja laatikoston. Ma---ajag -k--i--- -u-o-i. Man vajag skapi un kumodi. M-n v-j-g s-a-i u- k-m-d-. -------------------------- Man vajag skapi un kumodi. 0
Tarvitsen kirjoituspöydän ja hyllyn. M-- --j-g-ra-st--ga-d- un --au---. Man vajag rakstāmgaldu un plauktu. M-n v-j-g r-k-t-m-a-d- u- p-a-k-u- ---------------------------------- Man vajag rakstāmgaldu un plauktu. 0
Missä lelut ovat? K-r -r r---ļ----as? Kur ir rotaļlietas? K-r i- r-t-ļ-i-t-s- ------------------- Kur ir rotaļlietas? 0
Tarvitsen nuken ja nallen. Man----ag l---i u- ---a-- --c---. Man vajag lelli un rotaļu lācīti. M-n v-j-g l-l-i u- r-t-ļ- l-c-t-. --------------------------------- Man vajag lelli un rotaļu lācīti. 0
Tarvitsen jalkapallon ja šakkipelin. M-- -ajag f-t---bum-u--- š--u. Man vajag futbolbumbu un šahu. M-n v-j-g f-t-o-b-m-u u- š-h-. ------------------------------ Man vajag futbolbumbu un šahu. 0
Missä työkalut ovat? K---ir---rb----k-? Kur ir darba rīki? K-r i- d-r-a r-k-? ------------------ Kur ir darba rīki? 0
Tarvitsen vasaran ja pihdit. Man-v-jag--mu---un -t-ng--. Man vajag āmuru un stangas. M-n v-j-g ā-u-u u- s-a-g-s- --------------------------- Man vajag āmuru un stangas. 0
Tarvitsen poran ja ruuvimeisselin. Ma- ----g u-b---n---rū-g-----. Man vajag urbi un skrūvgriezi. M-n v-j-g u-b- u- s-r-v-r-e-i- ------------------------------ Man vajag urbi un skrūvgriezi. 0
Missä korut ovat? Ku--ir-r---s---ta-? Kur ir rotaslietas? K-r i- r-t-s-i-t-s- ------------------- Kur ir rotaslietas? 0
Tarvitsen kaulaketjun ja rannekorun. M-n-vaja- --dī-- u--------p--d-i. Man vajag ķēdīti un rokassprādzi. M-n v-j-g ķ-d-t- u- r-k-s-p-ā-z-. --------------------------------- Man vajag ķēdīti un rokassprādzi. 0
Tarvitsen sormuksen ja korvakorut. M-n -aj-- gre-ze---u--a--k--us. Man vajag gredzenu un auskarus. M-n v-j-g g-e-z-n- u- a-s-a-u-. ------------------------------- Man vajag gredzenu un auskarus. 0

Naiset ovat kielellisesti lahjakkaampia kuin miehet!

Naiset ovat juuri yhtä älykkäitä kuin miehet. Molemmilla on keskimäärin sama älykkyysosamäärä. Mutta sukupuolet ovat taitavia eri asioissa. Miesten kolmiulotteinen ajattelu on esimerkiksi parempi. He ovat myös parempia ratkaisemaan matemaattisia ongelmia. Naisilla taas on parempi muisti. Ja he hallitsevat paremmin kieliä. Naiset tekevät vähemmän virheitä oikeinkirjoituksessa ja kieliopissa. Heillä on myös laajempi sanavarasto, ja he lukevat sujuvammin. Siksi he tavallisesti saavat parempia tuloksia kielitesteissä. Naisten kielellinen etevyys johtuu aivoista. Miehen ja naisen aivot ovat järjestyneet eri lailla. Vasen aivopuolisko vastaa kielestä. Tämä alue ohjaa kielellisiä prosesseja. Siitä huolimatta naiset käyttävät molempia aivopuoliskoja tuottaessaan puhetta. Sen lisäksi heidän aivojensa molemmat puoliskot kykenevät vaihtamaan ajatuksia paremmin. Naisen aivot ovat siis aktiivisempia puheen tuottamisessa. Ja naiset voivat tuottaa puhetta tehokkaammin. Sitä, miten aivot eroavat, ei vielä tunneta. Jotkut tiedemiehet uskovat, että syy löytyy biologiasta. Naisen ja miehen perintötekijät vaikuttavat aivojen kehittymiseen. Naiset ja miehet ovat sellaisia kuin ovat hormonien takia. Toiset sanovat, että kasvatuksemme vaikuttaa kehitykseemme. Tyttövauvoille puhutaan ja luetaan enemmän. Nuoret pojat saavat toisaalta enemmän teknisiä leluja. Voi olla, että ympäristömme muokkaa aivojamme. Toisaalta kaikkialla maailmassa on tiettyjä eroavuuksia. Ja lapsia kasvatetaan eri lailla joka kulttuurissa…