Lauseita

fi Lentokentällä   »   lv Lidostā

35 [kolmekymmentäviisi]

Lentokentällä

Lentokentällä

35 [trīsdesmit pieci]

Lidostā

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Haluaisin varata lennon Ateenaan. Es--ē-os-r-ze------i-oj----uz-Atēn-m. E- v---- r------- l------- u- A------ E- v-l-s r-z-r-ē- l-d-j-m- u- A-ē-ā-. ------------------------------------- Es vēlos rezervēt lidojumu uz Atēnām. 0
Onko tämä suora lento? V-i--a--ir t--ša-- r-i--? V-- t-- i- t------ r----- V-i t-s i- t-e-a-s r-i-s- ------------------------- Vai tas ir tiešais reiss? 0
Haluaisin ikkunapaikan, savuttomalta puolelta. Lū-zu, -i--u---e---ga-----m-ķ---jam. L----- v---- p-- l---- n------------ L-d-u- v-e-u p-e l-g-, n-s-ē-ē-ā-a-. ------------------------------------ Lūdzu, vietu pie loga, nesmēķētājam. 0
Haluaisin varmistaa varaukseni. Es vēlos-----ip--n-t---ze---ci--. E- v---- a---------- r----------- E- v-l-s a-s-i-r-n-t r-z-r-ā-i-u- --------------------------------- Es vēlos apstiprināt rezervāciju. 0
Haluaisin peruuttaa varaukseni. E----l-s --te--t--ez--v-ci-u. E- v---- a------ r----------- E- v-l-s a-t-i-t r-z-r-ā-i-u- ----------------------------- Es vēlos atteikt rezervāciju. 0
Haluaisin vaihtaa varaukseni. E--v-l-s-pā-re-er-ēt. E- v---- p----------- E- v-l-s p-r-e-e-v-t- --------------------- Es vēlos pārrezervēt. 0
Milloin lähtee seuraava lento Roomaan? K---i---ā----i- -e-ss u--Ro--? K-- i- n------- r---- u- R---- K-d i- n-k-m-i- r-i-s u- R-m-? ------------------------------ Kad ir nākamais reiss uz Romu? 0
Onko vielä kaksi vapaata paikkaa jäljellä? V---i- -ē- -------rī-as -i---s? V-- i- v-- d---- b----- v------ V-i i- v-l d-v-s b-ī-a- v-e-a-? ------------------------------- Vai ir vēl divas brīvas vietas? 0
Ei, meillä on vain yksi paikka vapaana. Nē--vē- ir t--ai vie-a br----v----. N-- v-- i- t---- v---- b---- v----- N-, v-l i- t-k-i v-e-a b-ī-a v-e-a- ----------------------------------- Nē, vēl ir tikai viena brīva vieta. 0
Milloin laskeudumme? K-d---- ---aiž-m--s? K-- m-- n----------- K-d m-s n-l-i-a-i-s- -------------------- Kad mēs nolaižamies? 0
Milloin olemme perillä? Kad -ēs-bū-im--l--? K-- m-- b---- k---- K-d m-s b-s-m k-ā-? ------------------- Kad mēs būsim klāt? 0
Milloin lähtee bussi keskustaan? Ciko--ir--u-obus- ----ilsē----c---ru? C---- i- a------- u- p------- c------ C-k-s i- a-t-b-s- u- p-l-ē-a- c-n-r-? ------------------------------------- Cikos ir autobuss uz pilsētas centru? 0
Onko tämä teidän matkalaukkunne? Va----s -r-Jū-u kofer--? V-- t-- i- J--- k------- V-i t-s i- J-s- k-f-r-s- ------------------------ Vai tas ir Jūsu koferis? 0
Onko tämä teidän laukkunne? Vai t---r-Jū-u so--? V-- t- i- J--- s---- V-i t- i- J-s- s-m-? -------------------- Vai tā ir Jūsu soma? 0
Ovatko nämä teidän matkatavaranne? Vai ----- -ūs----g-ža? V-- t- i- J--- b------ V-i t- i- J-s- b-g-ž-? ---------------------- Vai tā ir Jūsu bagāža? 0
Paljonko matkatavaraa voin ottaa mukaan? C-k-l-e-----gāžu -- d-ī-st----m- l-d-i? C-- l---- b----- e- d------ ņ--- l----- C-k l-e-u b-g-ž- e- d-ī-s-u ņ-m- l-d-i- --------------------------------------- Cik lielu bagāžu es drīkstu ņemt līdzi? 0
Kaksikymmentä kiloa. D--d-sm-t----og-a-us. D-------- k---------- D-v-e-m-t k-l-g-a-u-. --------------------- Divdesmit kilogramus. 0
Mitä, vain kaksikymmentä kiloa? Ko- t---i---vdesm-- --l-g--m-s? K-- t---- d-------- k---------- K-, t-k-i d-v-e-m-t k-l-g-a-u-? ------------------------------- Ko, tikai divdesmit kilogramus? 0

Oppiminen aiheuttaa muutoksia aivoissa

Säännöllisesti liikuntaa harjoittavat muokkaavat usein kehoaan. On ilmeisesti mahdollista harjoittaa myös aivojaan. Se tarkoittaa, että kielen oppimiseen tarvitaan muutakin kuin älykkyyttä. On yhtä tärkeää harjoitella säännöllisesti. Harjoitus nimittäin vaikuttaa myönteisesti aivojen rakenteisiin. Erityinen kielilahjakkuus on tietysti yleensä perinnöllistä. Silti tehokas harjoitus voi muuttaa tiettyjä aivojen rakenteita. Puhekeskuksen tilavuus kasvaa. Paljon harjoittelevien ihmisten hermosolutkin muuttuvat. Uskottiin pitkään, että aivot pysyvät muuttumattomina. Uskottiin, että sitä, mitä emme opi lapsena, emme opi koskaan. Aivotutkijat ovat kuitenkin tulleet täysin erilaiseen johtopäätökseen. He kykenivät osoittamaan, että aivomme pysyvät notkeina koko elämän ajan. Voisi sanoa, että ne toimivat kuin lihas. Siksi ne voivat kasvaa vanhuuteen saakka. Jokainen tiedon syöttö käsitellään aivoissa. Kun aivoja on harjoitettu, ne käsittelevät syötteitä paljon paremmin. Toisin sanoen ne toimivat nopeammin ja tehokkaammin. Tämä periaate pätee yhtäläisesti sekä nuoriin että vanhoihin. Aivojen harjoittamiseen ei silti välttämättä tarvita opiskelua. Lukeminenkin on oikein hyvää harjoitusta. Vaativa kirjallisuus kehittää erityisesti puhekeskustamme. Se merkitsee sanavarastomme laajentumista. Lisäksi tunteemme kieltä kohtaan parantuu. On mielenkiintoista, että puhekeskus ei yksin käsittele kieltä. Motorisia taitoja prosessoiva alue käsittelee myös uutta sisältöä. Siksi on tärkeää antaa koko aivoille virikkeitä niin usein kuin mahdollista. Harjoita siis kehoasi JA aivojasi!