Lauseita

fi iso – pieni   »   lv liels – mazs

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [sešdesmit astoņi]

liels – mazs

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
iso ja pieni l--l--u--m--s l---- u- m--- l-e-s u- m-z- ------------- liels un mazs 0
Elefantti on iso. Z--on-- i- -ie--. Z------ i- l----- Z-l-n-s i- l-e-s- ----------------- Zilonis ir liels. 0
Hiiri on pieni. Pele i- -a--. P--- i- m---- P-l- i- m-z-. ------------- Pele ir maza. 0
pimeä ja valoisa tu--s -n-g---s t---- u- g---- t-m-s u- g-i-s -------------- tumšs un gaišs 0
Yö on pimeä. Nak-- ir ----a. N---- i- t----- N-k-s i- t-m-a- --------------- Nakts ir tumša. 0
Päivä on valoisa. Di-------ga---. D---- i- g----- D-e-a i- g-i-a- --------------- Diena ir gaiša. 0
vanha ja nuori v----un j--ns v--- u- j---- v-c- u- j-u-s ------------- vecs un jauns 0
Isoisämme on hyvin vanha. Mūs--v-c-ē-s -- --ti---cs. M--- v------ i- ļ--- v---- M-s- v-c-ē-s i- ļ-t- v-c-. -------------------------- Mūsu vectēvs ir ļoti vecs. 0
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. P--m--7- gadie--v-ņ- -ē- -ija ---ns. P---- 7- g----- v--- v-- b--- j----- P-r-s 7- g-d-e- v-ņ- v-l b-j- j-u-s- ------------------------------------ Pirms 70 gadiem viņš vēl bija jauns. 0
kaunis ja ruma skaist---n-ne--īts s------ u- n------ s-a-s-s u- n-g-ī-s ------------------ skaists un neglīts 0
Perhonen on kaunis. Ta---ni- ir-s--i-ts. T------- i- s------- T-u-e-i- i- s-a-s-s- -------------------- Taurenis ir skaists. 0
Hämähäkki on ruma. Z-r---l----r n------. Z-------- i- n------- Z-r-e-l-s i- n-g-ī-s- --------------------- Zirneklis ir neglīts. 0
lihava ja laiha r-s-s-un --evs r---- u- t---- r-s-s u- t-e-s -------------- resns un tievs 0
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. 1-- k--o-ra-u- sm-g---iev---e-ir -es-a. 1-- k--------- s---- s------- i- r----- 1-0 k-l-g-a-u- s-a-a s-e-i-t- i- r-s-a- --------------------------------------- 100 kilogramus smaga sieviete ir resna. 0
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. 50-k-l--------sm-g---ī-ie-i--ir ---vs. 5- k--------- s---- v------- i- t----- 5- k-l-g-a-u- s-a-s v-r-e-i- i- t-e-s- -------------------------------------- 50 kilogramus smags vīrietis ir tievs. 0
kallis ja halpa dārg- -n --ts d---- u- l--- d-r-s u- l-t- ------------- dārgs un lēts 0
Auto on kallis. M---na-ir--ārga. M----- i- d----- M-š-n- i- d-r-a- ---------------- Mašīna ir dārga. 0
Sanomalehti on halpa. Avī-e-i---ē--. A---- i- l---- A-ī-e i- l-t-. -------------- Avīze ir lēta. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…