Lauseita

fi perustella jotakin 1   »   lv kaut ko pamatot 1

75 [seitsemänkymmentäviisi]

perustella jotakin 1

perustella jotakin 1

75 [septiņdesmit pieci]

kaut ko pamatot 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Miksi te ette tule? Kā-ēc---- ne-āk-t? K---- J-- n------- K-p-c J-s n-n-k-t- ------------------ Kāpēc Jūs nenākat? 0
On niin huono ilma. L-ik--i--t-k sli-ts. L---- i- t-- s------ L-i-s i- t-k s-i-t-. -------------------- Laiks ir tik slikts. 0
En tule, koska ilma on niin huono. E---enā--,--- -r slik---la-ks. E- n------ j- i- s----- l----- E- n-n-k-, j- i- s-i-t- l-i-s- ------------------------------ Es nenāku, jo ir slikts laiks. 0
Miksi hän ei tule? K--ē- vi-š-ne---? K---- v--- n----- K-p-c v-ņ- n-n-k- ----------------- Kāpēc viņš nenāk? 0
Häntä ei ole kutsuttu. V-ņš -a- -z------ts. V--- n-- u---------- V-ņ- n-v u-a-c-n-t-. -------------------- Viņš nav uzaicināts. 0
Hän ei tule, koska häntä ei ole kutsuttu. Vi-š --n-k---o-na----a--ināts. V--- n----- j- n-- u---------- V-ņ- n-n-k- j- n-v u-a-c-n-t-. ------------------------------ Viņš nenāk, jo nav uzaicināts. 0
Miksi sinä et tule? K-pēc-----e---? K---- t- n----- K-p-c t- n-n-c- --------------- Kāpēc tu nenāc? 0
Minulla ei ole aikaa. M-n-n----a---. M-- n-- l----- M-n n-v l-i-a- -------------- Man nav laika. 0
Minä en tule, koska minulla ei ole aikaa. Es nenāk-- jo -a- n-v-la-ka. E- n------ j- m-- n-- l----- E- n-n-k-, j- m-n n-v l-i-a- ---------------------------- Es nenāku, jo man nav laika. 0
Miksi sinä et jää? Kā--c -u-ne-al--c? K---- t- n-------- K-p-c t- n-p-l-e-? ------------------ Kāpēc tu nepaliec? 0
Minun täytyy vielä työskennellä. Ma- vē- jā---ā-ā. M-- v-- j-------- M-n v-l j-s-r-d-. ----------------- Man vēl jāstrādā. 0
Minä en jää, koska minun täytyy vielä työskennellä. E- --p--ie--, -- --- -ē- -ā-t--d-. E- n--------- j- m-- v-- j-------- E- n-p-l-e-u- j- m-n v-l j-s-r-d-. ---------------------------------- Es nepalieku, jo man vēl jāstrādā. 0
Miksi te menette jo? Kā------s--a-----ej-t? K---- J-- j-- a------- K-p-c J-s j-u a-z-j-t- ---------------------- Kāpēc Jūs jau aizejat? 0
Olen väsynyt. E--e-mu-nogu--s-. E- e--- n-------- E- e-m- n-g-r-s-. ----------------- Es esmu nogurusi. 0
Minä menen, koska olen väsynyt. E- --zej-, j--esm- --gu--s-. E- a------ j- e--- n-------- E- a-z-j-, j- e-m- n-g-r-s-. ---------------------------- Es aizeju, jo esmu nogurusi. 0
Miksi te lähdette jo? K---c --- j-u---z-----at? K---- J-- j-- a---------- K-p-c J-s j-u a-z-r-u-a-? ------------------------- Kāpēc Jūs jau aizbraucat? 0
On jo myöhä. I---a- -ē--. I- j-- v---- I- j-u v-l-. ------------ Ir jau vēls. 0
Minä lähden, koska on jo myöhä. Es--r---u prom- jo i- ja- vē-s. E- b----- p---- j- i- j-- v---- E- b-a-c- p-o-, j- i- j-u v-l-. ------------------------------- Es braucu prom, jo ir jau vēls. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli = tunteiden kieli – vieras kieli = järjen kieli?

Kun opimme vieraita kieliä, virkistämme aivojamme. Ajattelumme muuttuu oppiessamme. Meistä tulee luovempia ja joustavampia. Monimutkainen ajattelu onnistuu paremmin ihmisiltä, jotka ovat myös monikielisiä. Muistia harjoitetaan oppimalla. Mitä enemmän opimme, sitä paremmin se toimii. Monia kieliä oppinut oppii muitakin asioita nopeammin. Hän kykenee ajattelemaan keskittyneemmin ja kauemmin jotain asiaa. Sen tuloksena hän ratkaisee ongelmia nopeammin. Monikieliset yksilöt ovat myös päättäväisempiä. Mutta se, miten he tekevät päätöksiä, riippuu myös kielistä. Kieli, jolla ajattelemme, vaikuttaa päätöksiimme. Psykologit tutkivat useita koehenkilöitä erästä tutkimusta varten. Kaikki koehenkilöt olivat kaksikielisiä. He puhuivat toista kieltä äidinkielensä lisäksi. Koehenkilöiden piti vastata kysymykseen. Kysymys liittyi erään ongelman ratkaisuun. Prosessin aikana koehenkilöiden piti valita kahden vaihtoehdon välillä. Toinen vaihtoehto oli selvästi riskialttiimpi kuin toinen. Koehenkilöiden piti vastata kysymykseen molemmilla kielillä. Ja vastaukset muuttuivat, kun kieli vaihtui! Puhuessaan äidinkieltään koehenkilöt valitsivat riskin. Mutta vieraalla kielellä he valitsivat turvallisemman vaihtoehdon. Tämän kokeen jälkeen koehenkilöiden piti lyödä vetoa. Tässäkin oli selvä ero. Käyttäessään vierasta kieltä he olivat järkevämpiä. Tutkijat olettavat, että olemme keskittyneempiä vierailla kielillä. Sen vuoksi emme tee päätöksiä tunteella, vaan järjellä…