Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   lv Iepirkšanās

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [piecdesmit četri]

Iepirkšanās

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. E---ē----n-pi-k- -ā-anu. E- v---- n------ d------ E- v-l-s n-p-r-t d-v-n-. ------------------------ Es vēlos nopirkt dāvanu. 0
Mutta ei mitään liian kallista. B-t--e-- p---k-dārg-. B-- n--- p---- d----- B-t n-k- p-r-k d-r-u- --------------------- Bet neko pārāk dārgu. 0
Ehkä käsilaukun? Va--ū--rok---om-ņu? V----- r----------- V-r-ū- r-k-s-o-i-u- ------------------- Varbūt rokassomiņu? 0
Minkä värisen haluatte? Kā-- -r---? K--- k----- K-d- k-ā-ā- ----------- Kādā krāsā? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? M-------rū-u v---ba-tu? M----- b---- v-- b----- M-l-u- b-ū-u v-i b-l-u- ----------------------- Melnu, brūnu vai baltu? 0
Ison vai pienen? L--l- --- m--u? L---- v-- m---- L-e-u v-i m-z-? --------------- Lielu vai mazu? 0
Saisinko katsoa tätä? Va- -s-va-ē-u apsk-t-t --? V-- e- v----- a------- š-- V-i e- v-r-t- a-s-a-ī- š-? -------------------------- Vai es varētu apskatīt šo? 0
Onko se nahkaa? V-i ----- -o ād-s? V-- t- i- n- ā---- V-i t- i- n- ā-a-? ------------------ Vai tā ir no ādas? 0
Vai onko se muovia? Vai t--i--no-m--sl---s-----? V-- t- i- n- m-------- ā---- V-i t- i- n- m-k-l-g-s ā-a-? ---------------------------- Vai tā ir no mākslīgās ādas? 0
Se on tietenkin nahkaa. No-ādas---rot-ms. N- ā---- p------- N- ā-a-, p-o-a-s- ----------------- No ādas, protams. 0
Tämä on erityisen laadukas. Tā ir -paši -ab---v-l-tāte. T- i- ī---- l--- k--------- T- i- ī-a-i l-b- k-a-i-ā-e- --------------------------- Tā ir īpaši laba kvalitāte. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. Un -oka-s-miņ---r --e--- -ēta. U- r---------- i- t----- l---- U- r-k-s-o-i-a i- t-e-ā- l-t-. ------------------------------ Un rokassomiņa ir tiešām lēta. 0
Pidän tästä. Tā m-n p-tīk. T- m-- p----- T- m-n p-t-k- ------------- Tā man patīk. 0
Otan tämän. To -s--e-š-. T- e- ņ----- T- e- ņ-m-u- ------------ To es ņemšu. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? Vai e--to---r--u arī --m-----? V-- e- t- v----- a-- a-------- V-i e- t- v-r-š- a-ī a-m-i-ī-? ------------------------------ Vai es to varēšu arī apmainīt? 0
Tottakai. Pa---p-r --v- -a----a-s. P--- p-- s--- s--------- P-t- p-r s-v- s-p-o-a-s- ------------------------ Pats par sevi saprotams. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Mēs to ie--i-osi--k--dāv-nu. M-- t- i--------- k- d------ M-s t- i-s-i-o-i- k- d-v-n-. ---------------------------- Mēs to iesaiņosim kā dāvanu. 0
Kassa on tuolla. Tu- --ri-t-----us---r---s-. T-- p--- t--- p--- i- k---- T-r p-r- t-j- p-s- i- k-s-. --------------------------- Tur pāri tajā pusē ir kase. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…