Lauseita

fi perustella jotakin 2   »   lv kaut ko pamatot 2

76 [seitsemänkymmentäkuusi]

perustella jotakin 2

perustella jotakin 2

76 [septiņdesmit seši]

kaut ko pamatot 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Miksi et tullut? K--ēc -----a-nāc-? K---- t- n-------- K-p-c t- n-a-n-c-? ------------------ Kāpēc tu neatnāci? 0
Olin kipeä. Es b-j- -l--a. E- b--- s----- E- b-j- s-i-a- -------------- Es biju slima. 0
En tullut, koska olin kipeä. E----a-n-cu---o-b--u slima. E- n-------- j- b--- s----- E- n-a-n-c-, j- b-j- s-i-a- --------------------------- Es neatnācu, jo biju slima. 0
Miksi hän ei tullut? Kāp---v-------t--ca? K---- v--- n-------- K-p-c v-ņ- n-a-n-c-? -------------------- Kāpēc viņa neatnāca? 0
Hän oli väsynyt. V-ņ----j--n-gu---i. V--- b--- n-------- V-ņ- b-j- n-g-r-s-. ------------------- Viņa bija nogurusi. 0
Hän ei tullut, koska oli väsynyt. V-ņa-neatnāca- j--bija-no-urusi. V--- n-------- j- b--- n-------- V-ņ- n-a-n-c-, j- b-j- n-g-r-s-. -------------------------------- Viņa neatnāca, jo bija nogurusi. 0
Miksi hän ei tullut? K--ēc v-ņš n--tn---? K---- v--- n-------- K-p-c v-ņ- n-a-n-c-? -------------------- Kāpēc viņš neatnāca? 0
Häntä ei huvittanut. Viņ---ne-i-a ----šan--. V---- n----- v--------- V-ņ-m n-b-j- v-l-š-n-s- ----------------------- Viņam nebija vēlēšanās. 0
Hän ei tullut, koska häntä ei huvittanut. Vi-š--e--nā-a- j------------ja-vēl-ša---. V--- n-------- j- v---- n----- v--------- V-ņ- n-a-n-c-, j- v-ņ-m n-b-j- v-l-š-n-s- ----------------------------------------- Viņš neatnāca, jo viņam nebija vēlēšanās. 0
Miksi te ette tulleet? Kā--c --s -e-----āt? K---- j-- n--------- K-p-c j-s n-a-n-c-t- -------------------- Kāpēc jūs neatnācāt? 0
Automme on rikki. Mū---m----a ------a. M--- m----- s------- M-s- m-š-n- s-p-ī-a- -------------------- Mūsu mašīna saplīsa. 0
Me emme tulleet, koska meidän automme on rikki. Mē- n-at----m,-jo--ūs- -ašīna -a-līs-. M-- n--------- j- m--- m----- s------- M-s n-a-n-c-m- j- m-s- m-š-n- s-p-ī-a- -------------------------------------- Mēs neatnācām, jo mūsu mašīna saplīsa. 0
Miksi ihmiset eivät tulleet? Kāpē- ļa-d-- -eat---a? K---- ļ----- n-------- K-p-c ļ-u-i- n-a-n-c-? ---------------------- Kāpēc ļaudis neatnāca? 0
He myöhästyivät junasta. Viņi--o-a--j- vi-c-e--. V--- n------- v-------- V-ņ- n-k-v-j- v-l-i-n-. ----------------------- Viņi nokavēja vilcienu. 0
He eivät tulleet, koska myöhästyivät junasta. Viņi-ne-t-āc-, jo nokav--a---l--e-u. V--- n-------- j- n------- v-------- V-ņ- n-a-n-c-, j- n-k-v-j- v-l-i-n-. ------------------------------------ Viņi neatnāca, jo nokavēja vilcienu. 0
Miksi sinä et tullut? K-p-c--u-ne---āci? K---- t- n-------- K-p-c t- n-a-n-c-? ------------------ Kāpēc tu neatnāci? 0
En saanut lupaa. Es nedr---t-j-. E- n----------- E- n-d-ī-s-ē-u- --------------- Es nedrīkstēju. 0
Minä en tullut, koska en saanut lupaa. E- n-a-n--u--jo-----ī--t--u. E- n-------- j- n----------- E- n-a-n-c-, j- n-d-ī-s-ē-u- ---------------------------- Es neatnācu, jo nedrīkstēju. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Amerikan alkuperäiset kielet

Amerikassa puhutaan monia eri kieliä. Englanti on pääkieli Pohjois-Amerikassa. Espanja ja portugali hallitsevat Etelä-Amerikassa. Kaikki nämä kielet tulivat Amerikkaan Euroopasta. Ennen siirtomaa-aikaa siellä puhuttiin muita kieliä. Nämä kielet tunnetaan Amerikan alkuperäisinä kielinä. Näihin saakka niitä ei ole merkittävästi tutkittu. Näitä kieliä on valtavasti. Pohjois-Amerikassa arvioidaan olevan noin 60 kieliperhettä. Etelä-Amerikassa niitä saattaa olla jopa 150. Sen lisäksi on monia eristyneitä kieliä. Kaikki nämä kielet ovat hyvin erilaisia. Niissä on ainoastaan muutamia yhteisiä rakenteita. Sen vuoksi kieliä on vaikea luokitella. Niiden erilaisuus piilee Amerikan historiassa. Amerikan asuttaminen tapahtui useassa vaiheessa. Ensimmäiset ihmiset tulivat Amerikkaan yli 10 000 vuotta sitten. Jokainen väestöryhmä toi oman kielensä mantereelle. Alkuperäiset kielet muistuttavat eniten aasialaisia kieliä. Amerikan muinaisten kielten tilanne ei ole samanlainen kaikkialla. Monia Amerikan alkuperäisiä kieliä käytetään edelleen Etelä-Amerikassa. Guaranilla ja ketšualla on miljoonia aktiivisia puhujia. Monet Pohjois-Amerikan kielet sen sijaan ovat melkein kadonneet. Pohjois-Amerikan alkuperäisten asukkaiden kulttuuria alistettiin kauan. Samalla heidän kielensä katosivat. Kiinnostus niitä kohtaan on kuitenkin lisääntynyt muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana. On monia ohjelmia, jotka pyrkivät vaalimaan ja suojelemaan noita kieliä. Niillä saattaa siis lopulta olla tulevaisuus…