Lauseita

fi Kaupungissa   »   lv Pilsētā

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [divdesmit pieci]

Pilsētā

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. E--v--os-u---tac-j-. Es vēlos uz staciju. E- v-l-s u- s-a-i-u- -------------------- Es vēlos uz staciju. 0
Tahdon lentokentälle. E- -ē--- u---------. Es vēlos uz lidostu. E- v-l-s u- l-d-s-u- -------------------- Es vēlos uz lidostu. 0
Tahdon keskustaan. E- -ēlo- u---i-s---- c-nt-u. Es vēlos uz pilsētas centru. E- v-l-s u- p-l-ē-a- c-n-r-. ---------------------------- Es vēlos uz pilsētas centru. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? K- -- v--u n--ļūt--z -ta-i-u? Kā es varu nokļūt uz staciju? K- e- v-r- n-k-ū- u- s-a-i-u- ----------------------------- Kā es varu nokļūt uz staciju? 0
Miten pääsen lentokentälle? K- -- va---n-k-ūt uz l---stu? Kā es varu nokļūt uz lidostu? K- e- v-r- n-k-ū- u- l-d-s-u- ----------------------------- Kā es varu nokļūt uz lidostu? 0
Miten pääsen keskustaan? K- -s-va-u-nok-ūt--z----sē-a---e--ru? Kā es varu nokļūt uz pilsētas centru? K- e- v-r- n-k-ū- u- p-l-ē-a- c-n-r-? ------------------------------------- Kā es varu nokļūt uz pilsētas centru? 0
Tarvitsen taksin. Man-ir nepiecieš--s ta-som-trs. Man ir nepieciešams taksometrs. M-n i- n-p-e-i-š-m- t-k-o-e-r-. ------------------------------- Man ir nepieciešams taksometrs. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. M-n--r --p-e-ieš-ms -il--t-s plā-s. Man ir nepieciešams pilsētas plāns. M-n i- n-p-e-i-š-m- p-l-ē-a- p-ā-s- ----------------------------------- Man ir nepieciešams pilsētas plāns. 0
Tarvitsen hotellin. Man--r-nep--c--šam- -ies-ī-a. Man ir nepieciešama viesnīca. M-n i- n-p-e-i-š-m- v-e-n-c-. ----------------------------- Man ir nepieciešama viesnīca. 0
Tahtoisin vuokrata auton. Es ---o- īr---a-------n-. Es vēlos īrēt automašīnu. E- v-l-s ī-ē- a-t-m-š-n-. ------------------------- Es vēlos īrēt automašīnu. 0
Tässä on luottokorttini. Te ir --na -r--ītk---e. Te ir mana kredītkarte. T- i- m-n- k-e-ī-k-r-e- ----------------------- Te ir mana kredītkarte. 0
Tässä on ajokorttini. Te--r man--a--o---ītāj- --lie-ība. Te ir mana autovadītāja apliecība. T- i- m-n- a-t-v-d-t-j- a-l-e-ī-a- ---------------------------------- Te ir mana autovadītāja apliecība. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Ko--ar-pi--ēt- -ps-a-īt? Ko var pilsētā apskatīt? K- v-r p-l-ē-ā a-s-a-ī-? ------------------------ Ko var pilsētā apskatīt? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Ai---i----- ve-pi-sēt-! Aizejiet uz vecpilsētu! A-z-j-e- u- v-c-i-s-t-! ----------------------- Aizejiet uz vecpilsētu! 0
Tehkää kiertoajelu. D-diet----eksk--sijā pa--i---tu! Dodieties ekskursijā pa pilsētu! D-d-e-i-s e-s-u-s-j- p- p-l-ē-u- -------------------------------- Dodieties ekskursijā pa pilsētu! 0
Menkää satamaan. Aiz--i---u- --t-! Aizejiet uz ostu! A-z-j-e- u- o-t-! ----------------- Aizejiet uz ostu! 0
Tehkää satamakierros. Dodie-----e--k-r--j--p- -st-! Dodieties ekskursijā pa ostu! D-d-e-i-s e-s-u-s-j- p- o-t-! ----------------------------- Dodieties ekskursijā pa ostu! 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Kā----ie-ērī-as c-enīga---i---s te-v-l i-? Kādas ievērības cienīgas vietas te vēl ir? K-d-s i-v-r-b-s c-e-ī-a- v-e-a- t- v-l i-? ------------------------------------------ Kādas ievērības cienīgas vietas te vēl ir? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!