Lauseita

fi Käydä asioilla   »   lv Izteikt vēlēšanos / vajadzību

51 [viisikymmentäyksi]

Käydä asioilla

Käydä asioilla

51 [piecdesmit viens]

Izteikt vēlēšanos / vajadzību

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Haluan mennä kirjastoon. E- -ri-u ai--et--z bi--i-tēku. E- g---- a----- u- b---------- E- g-i-u a-z-e- u- b-b-i-t-k-. ------------------------------ Es gribu aiziet uz bibliotēku. 0
Haluan mennä kirjakauppaan. E- gr-b--a-ziet--z --ā---n-cu. E- g---- a----- u- g---------- E- g-i-u a-z-e- u- g-ā-a-n-c-. ------------------------------ Es gribu aiziet uz grāmatnīcu. 0
Haluan mennä kioskille. Es-g--bu-a--ie- u- k-os--. E- g---- a----- u- k------ E- g-i-u a-z-e- u- k-o-k-. -------------------------- Es gribu aiziet uz kiosku. 0
Haluan lainata kirjan. Es ------aizņ--t-e---r-m--u. E- g---- a--------- g------- E- g-i-u a-z-e-t-e- g-ā-a-u- ---------------------------- Es gribu aizņemties grāmatu. 0
Haluan ostaa kirjan. Es---ib- -o-i-k- -r----u. E- g---- n------ g------- E- g-i-u n-p-r-t g-ā-a-u- ------------------------- Es gribu nopirkt grāmatu. 0
Haluan ostaa lehden. Es--r--- n----k--av-zi. E- g---- n------ a----- E- g-i-u n-p-r-t a-ī-i- ----------------------- Es gribu nopirkt avīzi. 0
Haluan mennä kirjastoon lainaamaan kirjan. Es g-ibu -----t u- -i-----ē-u--l-- --ņe-tu--------. E- g---- a----- u- b---------- l-- p------ g------- E- g-i-u a-z-e- u- b-b-i-t-k-, l-i p-ņ-m-u g-ā-a-u- --------------------------------------------------- Es gribu aiziet uz bibliotēku, lai paņemtu grāmatu. 0
Haluan mennä kirjakauppaan ostamaan kirjan. Es-gr-bu---z--t -z-gr-m--n-c----ai-nopir-tu g-ām--u. E- g---- a----- u- g---------- l-- n------- g------- E- g-i-u a-z-e- u- g-ā-a-n-c-, l-i n-p-r-t- g-ā-a-u- ---------------------------------------------------- Es gribu aiziet uz grāmatnīcu, lai nopirktu grāmatu. 0
Haluan mennä kioskille ostamaan lehden. Es -ribu --z--- uz--i---u- l---n-pi-kt- --ī-i. E- g---- a----- u- k------ l-- n------- a----- E- g-i-u a-z-e- u- k-o-k-, l-i n-p-r-t- a-ī-i- ---------------------------------------------- Es gribu aiziet uz kiosku, lai nopirktu avīzi. 0
Haluan mennä optikolle. E- g-i-u-a-zi-- uz-opt--as-v------. E- g---- a----- u- o------ v------- E- g-i-u a-z-e- u- o-t-k-s v-i-a-u- ----------------------------------- Es gribu aiziet uz optikas veikalu. 0
Haluan mennä supermarkettiin. E- g--bu-aiz-e---- --elve-k-l-. E- g---- a----- u- l----------- E- g-i-u a-z-e- u- l-e-v-i-a-u- ------------------------------- Es gribu aiziet uz lielveikalu. 0
Haluan mennä leipomoon. E- g-ibu-aiziet uz--aizn-cu. E- g---- a----- u- m-------- E- g-i-u a-z-e- u- m-i-n-c-. ---------------------------- Es gribu aiziet uz maiznīcu. 0
Haluan ostaa silmälasit. E--g--bu --pi--- brill-s. E- g---- n------ b------- E- g-i-u n-p-r-t b-i-l-s- ------------------------- Es gribu nopirkt brilles. 0
Haluan ostaa hedelmiä ja vihanneksia. E------u-no----- augļus un-d-r----s. E- g---- n------ a----- u- d-------- E- g-i-u n-p-r-t a-g-u- u- d-r-e-u-. ------------------------------------ Es gribu nopirkt augļus un dārzeņus. 0
Haluan ostaa sämpylöitä ja leipää. E- ----- no----- -a--ītes u--m-iz-. E- g---- n------ m------- u- m----- E- g-i-u n-p-r-t m-i-ī-e- u- m-i-i- ----------------------------------- Es gribu nopirkt maizītes un maizi. 0
Haluan mennä optikolle ostamaan silmälasit. Es --i-u ai-i-t u------ka---ei-alu,-la- -opirk-u -r--l-s. E- g---- a----- u- o------ v------- l-- n------- b------- E- g-i-u a-z-e- u- o-t-k-s v-i-a-u- l-i n-p-r-t- b-i-l-s- --------------------------------------------------------- Es gribu aiziet uz optikas veikalu, lai nopirktu brilles. 0
Haluan mennä supermarkettiin ostamaan hedelmiä ja vihanneksia. E----i---a-----------e-ve-k-lu,---- -op--kt- augļu- -----r-e---. E- g---- a----- u- l----------- l-- n------- a----- u- d-------- E- g-i-u a-z-e- u- l-e-v-i-a-u- l-i n-p-r-t- a-g-u- u- d-r-e-u-. ---------------------------------------------------------------- Es gribu aiziet uz lielveikalu, lai nopirktu augļus un dārzeņus. 0
Haluan mennä leipomoon ostamaan sämpylöitä ja leipää. E- -rib- a--ie---z--a--nī-u--l-i no---k-u--aizīt----- -aizi. E- g---- a----- u- m-------- l-- n------- m------- u- m----- E- g-i-u a-z-e- u- m-i-n-c-, l-i n-p-r-t- m-i-ī-e- u- m-i-i- ------------------------------------------------------------ Es gribu aiziet uz maiznīcu, lai nopirktu maizītes un maizi. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Vähemmistökielet Euroopassa

Euroopassa puhutaan monia eri kieliä. Useimmat niistä ovat indoeurooppalaisia kieliä. Suurten kansalliskielten lisäksi on myös monia pienempiä kieliä. Ne ovat vähemmistöjen kieliä. Vähemmistökielet ovat erilaisia kuin viralliset kielet. Mutta ne eivät ole murteita. Ne eivät liioin ole siirtolaisten kieliä. Vähemmistökielet ovat aina sidoksissa etniseen taustaan. Toisin sanoen ne ovat erityisten etnisten ryhmien kieliä. Lähes jokaisessa Euroopan maassa on vähemmistökieliä. Niitä on Euroopan unionissa noin 40. Joitakin vähemmistökieliä puhutaan vain yhdessä maassa. Yksi esimerkki niistä on sorbi Saksassa. Romanikielen puhujia on puolestaan monissa Euroopan maissa. Vähemmistökielillä on erityinen asema. Se johtuu siitä, että niitä puhuu suhteellisen pieni ryhmä. Näillä ryhmillä ei ole varaa rakentaa omia koulujaan. Niiden on myös vaikeaa julkaista omaa kirjallisuuttaan. Tämän tuloksena monia vähemmistökieliä uhkaa katoaminen. Euroopan unioni haluaa suojella vähemmistökieliä. Onhan jokainen kieli tärkeä osa kulttuuria tai identiteettiä. Jotkut kansat eivät kuulu kansainyhteisöön ja ovat vähemmistöjä. Erilaisten ohjelmien ja projektien tavoitteena on edistää heidän kieliään. Toivotaan, että pienempien etnisten ryhmien kulttuuri kyetään myös säilyttämään. Siitä huolimatta jotkut vähemmistökielet katoavat pian. Niiden joukossa on liivin kieli, jota puhutaan yhdessä Latvian maakunnassa. Liivin kieltä äidinkielenä puhuu vain 20 ihmistä. Liivin kieli onkin Euroopan pienin kieli.