Lauseita

fi Taksissa   »   lv Taksometrā

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [trīsdesmit astoņi]

Taksometrā

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. I--au-iet--l--zu, t--s-me-r-. I--------- l----- t---------- I-s-u-i-t- l-d-u- t-k-o-e-r-. ----------------------------- Izsauciet, lūdzu, taksometru. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? Ci- -a----b--u---n---īdz st--i---? C-- m---- b-------- l--- s-------- C-k m-k-ā b-a-c-e-s l-d- s-a-i-a-? ---------------------------------- Cik maksā brauciens līdz stacijai? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? C-k--a--ā b--uci-ns lī---lido----? C-- m---- b-------- l--- l-------- C-k m-k-ā b-a-c-e-s l-d- l-d-s-a-? ---------------------------------- Cik maksā brauciens līdz lidostai? 0
Eteenpäin, kiitos. L-dz-- ta--n-. L----- t------ L-d-u- t-i-n-. -------------- Lūdzu, taisni. 0
Tästä oikealle, kiitos. Š---, lū-----pa--ab-. Š---- l----- p- l---- Š-i-, l-d-u- p- l-b-. --------------------- Šeit, lūdzu, pa labi. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. Lū--u---ur k--s--j-m--p- kre-s-. L----- t-- k--------- p- k------ L-d-u- t-r k-u-t-j-m- p- k-e-s-. -------------------------------- Lūdzu, tur krustojumā pa kreisi. 0
Minulla on kiire. Es -t---z-s. E- s-------- E- s-e-d-o-. ------------ Es steidzos. 0
Minulla on aikaa. Man--ēl--r-l----. M-- v-- i- l----- M-n v-l i- l-i-s- ----------------- Man vēl ir laiks. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. Br-uc-et,--ūd-u--lē---! B-------- l----- l----- B-a-c-e-, l-d-u- l-n-k- ----------------------- Brauciet, lūdzu, lēnāk! 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. Pi-t-rie- te- l---u! P-------- t-- l----- P-e-u-i-t t-, l-d-u- -------------------- Pieturiet te, lūdzu! 0
Odottakaa hetki. Pagaidiet---ūd----kād- -r-di! P--------- l----- k--- b----- P-g-i-i-t- l-d-u- k-d- b-ī-i- ----------------------------- Pagaidiet, lūdzu, kādu brīdi! 0
Palaan pian. E- tū--- atg-i--īš-s. E- t---- a----------- E- t-l-t a-g-i-z-š-s- --------------------- Es tūlīt atgriezīšos. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. L--zu, iedo--e---an-kvīti! L----- i------- m-- k----- L-d-u- i-d-d-e- m-n k-ī-i- -------------------------- Lūdzu, iedodiet man kvīti! 0
Minulla ei ole pikkurahaa. Ma----v--īkn-ud-s. M-- n-- s--------- M-n n-v s-k-a-d-s- ------------------ Man nav sīknaudas. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. Tā-b-----bi---t-ik------m-. T- b-- l---- a------- J---- T- b-s l-b-, a-l-k-m- J-m-. --------------------------- Tā būs labi, atlikums Jums. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. A--v-diet ma------dz-------o---r--i! A-------- m---- l----- u- š- a------ A-z-e-i-t m-n-, l-d-u- u- š- a-r-s-! ------------------------------------ Aizvediet mani, lūdzu, uz šo adresi! 0
Ajakaa minut hotellilleni. A-z--di---ma-i--l------uz--i-snī-u! A-------- m---- l----- u- v-------- A-z-e-i-t m-n-, l-d-u- u- v-e-n-c-! ----------------------------------- Aizvediet mani, lūdzu, uz viesnīcu! 0
Ajakaa minut rannalle. Aizvediet ma--,--ū--u,--z -ūr--lu! A-------- m---- l----- u- j------- A-z-e-i-t m-n-, l-d-u- u- j-r-a-u- ---------------------------------- Aizvediet mani, lūdzu, uz jūrmalu! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?