Lauseita

fi Posessiivipronominit 1   »   lv Piederības vietniekvārdi 1

66 [kuusikymmentäkuusi]

Posessiivipronominit 1

Posessiivipronominit 1

66 [sešdesmit seši]

Piederības vietniekvārdi 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
minä – minun es-– -a-s e- – m--- e- – m-n- --------- es – mans 0
En löydä avaintani. Es-n--a-u-at--st-sa-u----lē-u. E- n----- a----- s--- a------- E- n-v-r- a-r-s- s-v- a-s-ē-u- ------------------------------ Es nevaru atrast savu atslēgu. 0
En löydä lippuani. E- -e-ar- a---s--s-vu-br-ukša-as-bi-e--. E- n----- a----- s--- b--------- b------ E- n-v-r- a-r-s- s-v- b-a-k-a-a- b-ļ-t-. ---------------------------------------- Es nevaru atrast savu braukšanas biļeti. 0
sinä – sinun tu -----s t- – t--- t- – t-v- --------- tu – tavs 0
Löysitkö avaimesi? Va--t- -t--di-sav- -t-lēgu? V-- t- a----- s--- a------- V-i t- a-r-d- s-v- a-s-ē-u- --------------------------- Vai tu atradi savu atslēgu? 0
Löysitkö lippusi? V---t- atradi----- ----k--n-- b---t-? V-- t- a----- s--- b--------- b------ V-i t- a-r-d- s-v- b-a-k-a-a- b-ļ-t-? ------------------------------------- Vai tu atradi savu braukšanas biļeti? 0
hän – hänen viņš –-viņa v--- – v--- v-ņ- – v-ņ- ----------- viņš – viņa 0
Tiedätkö missä hänen avaimensa on? V---tu-z---, k---ir--i----tsl---? V-- t- z---- k-- i- v--- a------- V-i t- z-n-, k-r i- v-ņ- a-s-ē-a- --------------------------------- Vai tu zini, kur ir viņa atslēga? 0
Tiedätkö missä hänen lippunsa on? Vai t--zini, -u- ---v-ņa-b-au--ana--b--e--? V-- t- z---- k-- i- v--- b--------- b------ V-i t- z-n-, k-r i- v-ņ- b-a-k-a-a- b-ļ-t-? ------------------------------------------- Vai tu zini, kur ir viņa braukšanas biļete? 0
hän – hänen v--a - --ņas v--- – v---- v-ņ- – v-ņ-s ------------ viņa – viņas 0
Hänen rahansa ovat poissa. V-----i--p-z--u----auda. V---- i- p------- n----- V-ņ-i i- p-z-d-s- n-u-a- ------------------------ Viņai ir pazudusi nauda. 0
Ja hänen luottokorttinsa on myös poissa. Un v------a--- --v-----k--dī--ar-e-. U- v---- v---- n-- a-- k------------ U- v-ņ-i v-i-s n-v a-ī k-e-ī-k-r-e-. ------------------------------------ Un viņai vairs nav arī kredītkartes. 0
me – meidän mēs-–----u m-- – m--- m-s – m-s- ---------- mēs – mūsu 0
Meidän isoisämme on sairas. Mūsu ve---tiņš ---s-i-s. M--- v-------- i- s----- M-s- v-c-ē-i-š i- s-i-s- ------------------------ Mūsu vectētiņš ir slims. 0
Meidän isoäitimme on terve. Mū-u------mi-a-i--v-s--a. M--- v-------- i- v------ M-s- v-c-ā-i-a i- v-s-l-. ------------------------- Mūsu vecmāmiņa ir vesela. 0
te – teidän jū----j-su j-- – j--- j-s – j-s- ---------- jūs – jūsu 0
Lapset, missä teidän isänne on? B---i,---r i---ūs- tē-i-? B----- k-- i- j--- t----- B-r-i- k-r i- j-s- t-t-s- ------------------------- Bērni, kur ir jūsu tētis? 0
Lapset, missä teidän äitinne on? B-r-----ur--r--ūsu mam--? B----- k-- i- j--- m----- B-r-i- k-r i- j-s- m-m-a- ------------------------- Bērni, kur ir jūsu mamma? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Luova kieli

Luovuus on nykyisin tärkeä ominaisuus. Jokainen haluaa olla luova. Luovia ihmisiä näet pidetään älykkäinä. Kielemme pitäisi myös olla luovaa. Aikaisemmin ihmiset yrittivät puhua niin virheettömästi kuin mahdollista. Nykyisin ihmisen pitäisi puhua niin luovasti kuin mahdollista. Mainonta ja uusi media ovat tästä esimerkkejä. Ne osoittavat, miten kielen kanssa voi leikkiä. Viimeisten 50 vuoden aikana luovuuden merkitys on lisääntynyt suuresti. Jopa tutkimus on huolissaan ilmiöstä. Psykologit, kasvattajat ja filosofit tutkivat luovia prosesseja. Luovuus määritellään kyvyksi luoda jotain uutta. Luova puhuja tuottaa siis uusia kielellisiä muotoja. Ne voivat olla sanoja tai kieliopillisia rakenteita. Luovaa kieltä tutkimalla kielentutkijat voivat havaita, miten kieli muuttuu. Mutta kaikki eivät ymmärrä uusia kielellisiä elementtejä. Ymmärtääksesi luovaa kieltä tarvitset tietoja. Pitää tietää, miten kieli toimii. Pitää myös tuntea maailmaa, jossa puhujat toimivat. Vain silloin voi ymmärtää, mitä he haluavat sanoa. Teini-ikäisten slangi on tästä esimerkki. Lapset ja nuoret keksivät uusia käsitteitä koko ajan. Aikuiset eivät usein ymmärrä näitä sanoja. Nyt on julkaistu sanakirjoja, jotka selittävät teinislangia. Mutta tavallisesti ne vanhenevat jo yhdessä sukupolvessa! Luovaa kieltä voi kuitenkin oppia. Kouluttajat tarjoavat paljon sellaisia kursseja. Tärkein sääntö on aina: Aktivoi sisäinen äänesi!