Lauseita

fi Viikonpäivät   »   kn ವಾರದ ದಿನಗಳು

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

೯ [ಒಂಬತ್ತು]

9 [Ombattu]

ವಾರದ ದಿನಗಳು

[vārada dinagaḷu.]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kannada Toista Lisää
maanantai ಸೋಮವ--. ಸ------ ಸ-ಮ-ಾ-. ------- ಸೋಮವಾರ. 0
S-m-vā--. S-------- S-m-v-r-. --------- Sōmavāra.
tiistai ಮಂ-----. ಮ------- ಮ-ಗ-ವ-ರ- -------- ಮಂಗಳವಾರ. 0
M---a-a-ā-a. M----------- M-ṅ-a-a-ā-a- ------------ Maṅgaḷavāra.
keskiviikko ಬುಧವ--. ಬ------ ಬ-ಧ-ಾ-. ------- ಬುಧವಾರ. 0
B-----ā-a. B--------- B-d-a-ā-a- ---------- Budhavāra.
torstai ಗು-ು---. ಗ------- ಗ-ರ-ವ-ರ- -------- ಗುರುವಾರ. 0
Gu-uvāra. G-------- G-r-v-r-. --------- Guruvāra.
perjantai ಶುಕ್-ವ-ರ. ಶ-------- ಶ-ಕ-ರ-ಾ-. --------- ಶುಕ್ರವಾರ. 0
Śuk--vāra. Ś--------- Ś-k-a-ā-a- ---------- Śukravāra.
lauantai ಶ--ವಾ-. ಶ------ ಶ-ಿ-ಾ-. ------- ಶನಿವಾರ. 0
Śa----r-. Ś-------- Ś-n-v-r-. --------- Śanivāra.
sunnuntai ಭ-ನು-ಾ-. ಭ------- ಭ-ನ-ವ-ರ- -------- ಭಾನುವಾರ. 0
Bhān--ār-. B--------- B-ā-u-ā-a- ---------- Bhānuvāra.
viikko ವಾ-. ವ--- ವ-ರ- ---- ವಾರ. 0
Vār-. V---- V-r-. ----- Vāra.
maanantaista sunnuntaihin ಸೋ-ವಾರದ-ಂದ---ನ-ವಾರದ-ರ-ಗೆ. ಸ--------- ಭ------------- ಸ-ಮ-ಾ-ದ-ಂ- ಭ-ನ-ವ-ರ-ವ-ೆ-ೆ- ------------------------- ಸೋಮವಾರದಿಂದ ಭಾನುವಾರದವರೆಗೆ. 0
Sō--v---di-d- bhān-vāra----re--. S------------ b----------------- S-m-v-r-d-n-a b-ā-u-ā-a-a-a-e-e- -------------------------------- Sōmavāradinda bhānuvāradavarege.
Ensimmäinen päivä on maanantai. ವಾ-----ದಲ--ಯ-ದ--ಸ-ಸ--ವಾರ. ವ--- ಮ------ ದ--- ಸ------ ವ-ರ- ಮ-ದ-ನ-ಯ ದ-ವ- ಸ-ಮ-ಾ-. ------------------------- ವಾರದ ಮೊದಲನೆಯ ದಿವಸ ಸೋಮವಾರ. 0
V--ad- moda--neya d--as- --mav--a. V----- m--------- d----- s-------- V-r-d- m-d-l-n-y- d-v-s- s-m-v-r-. ---------------------------------- Vārada modalaneya divasa sōmavāra.
Toinen päivä on tiistai. ಎ-ಡನ-- ದಿವ- ಮ-ಗಳವ--. ಎ----- ದ--- ಮ------- ಎ-ಡ-ೆ- ದ-ವ- ಮ-ಗ-ವ-ರ- -------------------- ಎರಡನೆಯ ದಿವಸ ಮಂಗಳವಾರ. 0
Era-ane-- d-va-a--aṅ---a--r-. E-------- d----- m----------- E-a-a-e-a d-v-s- m-ṅ-a-a-ā-a- ----------------------------- Eraḍaneya divasa maṅgaḷavāra.
Kolmas päivä on keskiviikko. ಮೂ--ೆ--ದಿವ- ಬ-ಧ---. ಮ----- ದ--- ಬ------ ಮ-ರ-ೆ- ದ-ವ- ಬ-ಧ-ಾ-. ------------------- ಮೂರನೆಯ ದಿವಸ ಬುಧವಾರ. 0
M--ane---div--- -u-h---ra. M------- d----- b--------- M-r-n-y- d-v-s- b-d-a-ā-a- -------------------------- Mūraneya divasa budhavāra.
Neljäs päivä on torstai. ನಾಲ್ಕ----ದ--- ಗ--ುವಾರ. ನ------- ದ--- ಗ------- ನ-ಲ-ಕ-ೆ- ದ-ವ- ಗ-ರ-ವ-ರ- ---------------------- ನಾಲ್ಕನೆಯ ದಿವಸ ಗುರುವಾರ. 0
Nā--a-eya ---a-- --r---ra. N-------- d----- g-------- N-l-a-e-a d-v-s- g-r-v-r-. -------------------------- Nālkaneya divasa guruvāra.
Viides päivä on perjantai. ಐದನ-ಯ ದ-ವಸ --ಕ್ರವ--. ಐ---- ದ--- ಶ-------- ಐ-ನ-ಯ ದ-ವ- ಶ-ಕ-ರ-ಾ-. -------------------- ಐದನೆಯ ದಿವಸ ಶುಕ್ರವಾರ. 0
A--a--y- d---sa---kra-āra. A------- d----- ś--------- A-d-n-y- d-v-s- ś-k-a-ā-a- -------------------------- Aidaneya divasa śukravāra.
Kuudes päivä on lauantai. ಆರ----ದ-ವಸ-ಶ-ಿ-ಾರ ಆ---- ದ--- ಶ----- ಆ-ನ-ಯ ದ-ವ- ಶ-ಿ-ಾ- ----------------- ಆರನೆಯ ದಿವಸ ಶನಿವಾರ 0
Āra--ya-d--a-a--a-iv--a Ā------ d----- ś------- Ā-a-e-a d-v-s- ś-n-v-r- ----------------------- Āraneya divasa śanivāra
Seitsemäs päivä on sunnuntai. ಏ--ೆ--ದಿ-ಸ ಭಾ-ು--ರ ಏ---- ದ--- ಭ------ ಏ-ನ-ಯ ದ-ವ- ಭ-ನ-ವ-ರ ------------------ ಏಳನೆಯ ದಿವಸ ಭಾನುವಾರ 0
ē---e-- divasa b-ān---ra ē------ d----- b-------- ē-a-e-a d-v-s- b-ā-u-ā-a ------------------------ ēḷaneya divasa bhānuvāra
Viikossa on seitsemän päivää. ಒಂದು-ವ-ರ-ಲ--- -ಳು-ದಿವ--ಳಿವ-. ಒ--- ವ------- ಏ-- ದ--------- ಒ-ದ- ವ-ರ-ಲ-ಲ- ಏ-ು ದ-ವ-ಗ-ಿ-ೆ- ---------------------------- ಒಂದು ವಾರದಲ್ಲಿ ಏಳು ದಿವಸಗಳಿವೆ. 0
o--- --ra-al-i ēḷu -iv-sa--ḷ-v-. o--- v-------- ē-- d------------ o-d- v-r-d-l-i ē-u d-v-s-g-ḷ-v-. -------------------------------- ondu vāradalli ēḷu divasagaḷive.
Teemme töitä viisi päivää viikossa. ನಾವು-ಕ-ವ--ಐದ- ದ--ಸ-------ಾಡ-ತ್-ೇವ-. ನ--- ಕ--- ಐ-- ದ--- ಕ--- ಮ---------- ನ-ವ- ಕ-ವ- ಐ-ು ದ-ವ- ಕ-ಲ- ಮ-ಡ-ತ-ತ-ವ-. ----------------------------------- ನಾವು ಕೇವಲ ಐದು ದಿವಸ ಕೆಲಸ ಮಾಡುತ್ತೇವೆ. 0
N-vu kē-a---aid- --v-----e-asa-māḍ-tt---. N--- k----- a--- d----- k----- m--------- N-v- k-v-l- a-d- d-v-s- k-l-s- m-ḍ-t-ē-e- ----------------------------------------- Nāvu kēvala aidu divasa kelasa māḍuttēve.

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!