Lauseita

fi perustella jotakin 2   »   nn giving reasons 2

76 [seitsemänkymmentäkuusi]

perustella jotakin 2

perustella jotakin 2

76 [syttiseks]

giving reasons 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Miksi et tullut? K-i-o--ko--d--i-kj-? Kvifor kom du ikkje? K-i-o- k-m d- i-k-e- -------------------- Kvifor kom du ikkje? 0
Olin kipeä. Eg---r-s-uk. Eg var sjuk. E- v-r s-u-. ------------ Eg var sjuk. 0
En tullut, koska olin kipeä. E- --m ik----fo----e- var-sjuk. Eg kom ikkje fordi eg var sjuk. E- k-m i-k-e f-r-i e- v-r s-u-. ------------------------------- Eg kom ikkje fordi eg var sjuk. 0
Miksi hän ei tullut? K--fo---om-ho ik--e? Kvifor kom ho ikkje? K-i-o- k-m h- i-k-e- -------------------- Kvifor kom ho ikkje? 0
Hän oli väsynyt. H--va- ---yt-. Ho var trøytt. H- v-r t-ø-t-. -------------- Ho var trøytt. 0
Hän ei tullut, koska oli väsynyt. H--k-m -kk-e f--di ho var ---ytt. Ho kom ikkje fordi ho var trøytt. H- k-m i-k-e f-r-i h- v-r t-ø-t-. --------------------------------- Ho kom ikkje fordi ho var trøytt. 0
Miksi hän ei tullut? Kvif-r-k----an-----e? Kvifor kom han ikkje? K-i-o- k-m h-n i-k-e- --------------------- Kvifor kom han ikkje? 0
Häntä ei huvittanut. Han ha--e-ikk-e -ys-. Han hadde ikkje lyst. H-n h-d-e i-k-e l-s-. --------------------- Han hadde ikkje lyst. 0
Hän ei tullut, koska häntä ei huvittanut. H-- -om i--j--f--di-ha--i-k-- h--d----s-. Han kom ikkje fordi han ikkje hadde lyst. H-n k-m i-k-e f-r-i h-n i-k-e h-d-e l-s-. ----------------------------------------- Han kom ikkje fordi han ikkje hadde lyst. 0
Miksi te ette tulleet? Kv--o---o- -e----je? Kvifor kom de ikkje? K-i-o- k-m d- i-k-e- -------------------- Kvifor kom de ikkje? 0
Automme on rikki. B-l-n --r--r i--st---. Bilen vår er i ustand. B-l-n v-r e- i u-t-n-. ---------------------- Bilen vår er i ustand. 0
Me emme tulleet, koska meidän automme on rikki. V--ko- i-kj- -or-i-------vå- -r-i -s-a--. Vi kom ikkje fordi bilen vår er i ustand. V- k-m i-k-e f-r-i b-l-n v-r e- i u-t-n-. ----------------------------------------- Vi kom ikkje fordi bilen vår er i ustand. 0
Miksi ihmiset eivät tulleet? K----r kom ------kje? Kvifor kom dei ikkje? K-i-o- k-m d-i i-k-e- --------------------- Kvifor kom dei ikkje? 0
He myöhästyivät junasta. D-i ra-- ik--- -og--. Dei rakk ikkje toget. D-i r-k- i-k-e t-g-t- --------------------- Dei rakk ikkje toget. 0
He eivät tulleet, koska myöhästyivät junasta. De--k-m--kk-- -ordi d-- ik-j---ak--to-et. Dei kom ikkje fordi dei ikkje rakk toget. D-i k-m i-k-e f-r-i d-i i-k-e r-k- t-g-t- ----------------------------------------- Dei kom ikkje fordi dei ikkje rakk toget. 0
Miksi sinä et tullut? K--f-----m d----k--? Kvifor kom du ikkje? K-i-o- k-m d- i-k-e- -------------------- Kvifor kom du ikkje? 0
En saanut lupaa. Eg f-k--ik----l-v. Eg fekk ikkje lov. E- f-k- i-k-e l-v- ------------------ Eg fekk ikkje lov. 0
Minä en tullut, koska en saanut lupaa. E- --- ----e fo--- e- ikk-----k---o-. Eg kom ikkje fordi eg ikkje fekk lov. E- k-m i-k-e f-r-i e- i-k-e f-k- l-v- ------------------------------------- Eg kom ikkje fordi eg ikkje fekk lov. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Amerikan alkuperäiset kielet

Amerikassa puhutaan monia eri kieliä. Englanti on pääkieli Pohjois-Amerikassa. Espanja ja portugali hallitsevat Etelä-Amerikassa. Kaikki nämä kielet tulivat Amerikkaan Euroopasta. Ennen siirtomaa-aikaa siellä puhuttiin muita kieliä. Nämä kielet tunnetaan Amerikan alkuperäisinä kielinä. Näihin saakka niitä ei ole merkittävästi tutkittu. Näitä kieliä on valtavasti. Pohjois-Amerikassa arvioidaan olevan noin 60 kieliperhettä. Etelä-Amerikassa niitä saattaa olla jopa 150. Sen lisäksi on monia eristyneitä kieliä. Kaikki nämä kielet ovat hyvin erilaisia. Niissä on ainoastaan muutamia yhteisiä rakenteita. Sen vuoksi kieliä on vaikea luokitella. Niiden erilaisuus piilee Amerikan historiassa. Amerikan asuttaminen tapahtui useassa vaiheessa. Ensimmäiset ihmiset tulivat Amerikkaan yli 10 000 vuotta sitten. Jokainen väestöryhmä toi oman kielensä mantereelle. Alkuperäiset kielet muistuttavat eniten aasialaisia kieliä. Amerikan muinaisten kielten tilanne ei ole samanlainen kaikkialla. Monia Amerikan alkuperäisiä kieliä käytetään edelleen Etelä-Amerikassa. Guaranilla ja ketšualla on miljoonia aktiivisia puhujia. Monet Pohjois-Amerikan kielet sen sijaan ovat melkein kadonneet. Pohjois-Amerikan alkuperäisten asukkaiden kulttuuria alistettiin kauan. Samalla heidän kielensä katosivat. Kiinnostus niitä kohtaan on kuitenkin lisääntynyt muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana. On monia ohjelmia, jotka pyrkivät vaalimaan ja suojelemaan noita kieliä. Niillä saattaa siis lopulta olla tulevaisuus…