Lauseita

fi Small Talk 2   »   nn Small Talk 2

21 [kaksikymmentäyksi]

Small Talk 2

Small Talk 2

21 [tjueein / ein og tjue]

Small Talk 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Mistä te tulette? / Mistä te olette kotoisin? K-r-kje- d--fr-? K-- k--- d- f--- K-r k-e- d- f-å- ---------------- Kor kjem du frå? 0
Baselista. F-å------. F-- B----- F-å B-s-l- ---------- Frå Basel. 0
Basel sijaitsee Sveitsissä. Ba--- -igg-i --e-ts. B---- l--- i S------ B-s-l l-g- i S-e-t-. -------------------- Basel ligg i Sveits. 0
Saanko esitellä teille herra Müllerin? H-r du h---t p--H--r --l-e-? H-- d- h---- p- H--- M------ H-r d- h-l-t p- H-r- M-l-e-? ---------------------------- Har du helst på Herr Møller? 0
Hän on ulkomaalainen. H-n -- ut-e-di-g. H-- e- u--------- H-n e- u-l-n-i-g- ----------------- Han er utlending. 0
Hän puhuu monta kieltä. H-- -r-t-------r---pr--. H-- p----- f----- s----- H-n p-a-a- f-e-r- s-r-k- ------------------------ Han pratar fleire språk. 0
Oletteko ensimmäistä kertaa täällä? Er -et-fy-s-e--o-- du--r---r? E- d-- f----- g--- d- e- h--- E- d-t f-r-t- g-n- d- e- h-r- ----------------------------- Er det fyrste gong du er her? 0
En, olin täällä jo viime vuonna. Nei---g---r -er i-f--- òg. N--- e- v-- h-- i f--- ò-- N-i- e- v-r h-r i f-o- ò-. -------------------------- Nei, eg var her i fjor òg. 0
Mutta vain yhden viikon. Men--er-e -- v--e. M-- b---- e- v---- M-n b-r-e e- v-k-. ------------------ Men berre ei veke. 0
Miten viihdytte meillä? Kor--is -ikar d- d-g-h-å--s-? K------ l---- d- d-- h-- o--- K-r-e-s l-k-r d- d-g h-å o-s- ----------------------------- Korleis likar du deg hjå oss? 0
Erittäin hyvin. Ihmiset ovat mukavia. Veld-- -o-t. --lk-er ve-leg-. V----- g---- F--- e- v------- V-l-i- g-d-. F-l- e- v-n-e-e- ----------------------------- Veldig godt. Folk er venlege. 0
Ja maisema miellyttää minua myös. Og n-t-r-n----a--e---g. O- n------ l---- e- ò-- O- n-t-r-n l-k-r e- ò-. ----------------------- Og naturen likar eg òg. 0
Mitä teette työksenne? Kva-j-b--- d- -ed? K-- j----- d- m--- K-a j-b-a- d- m-d- ------------------ Kva jobbar du med? 0
Olen kääntäjä. E- e- -m--t---. E- e- o-------- E- e- o-s-t-a-. --------------- Eg er omsetjar. 0
Minä käännän kirjoja. Eg oms-t--ø-e-. E- o---- b----- E- o-s-t b-k-r- --------------- Eg omset bøker. 0
Oletteko yksin täällä? E- d----ein---e-? E- d- å----- h--- E- d- å-e-n- h-r- ----------------- Er du åleine her? 0
En, vaimoni / mieheni on myös täällä. Ne-- ko-a mi /--a--en-mi- e--h-r -g. N--- k--- m- / m----- m-- e- h-- ò-- N-i- k-n- m- / m-n-e- m-n e- h-r ò-. ------------------------------------ Nei, kona mi / mannen min er her òg. 0
Ja tuolla ovat molemmat lapseni. O----r ----e---o b-rn---ine. O- d-- e- d-- t- b---- m---- O- d-r e- d-i t- b-r-a m-n-. ---------------------------- Og der er dei to borna mine. 0

Romaaniset kielet

700 miljoonaa ihmistä puhuu romaanisia kieliä äidinkielenään. Romaaninen kieliryhmä on siis maailman tärkeimpiä. Romaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Kaikkien romaanisten kielten taustalla on latina. Se tarkoittaa, että kielet ovat Rooman kielen jälkeläisiä. Kaikkien romaanisten kielten perusta oli vulgaarilatina. Sillä tarkoitetaan myöhäisantiikin aikoina puhuttua latinaa. Vulgaarilatina levisi Eurooppaan Rooman valloitusretkien aikana. Siitä kehittyivät sitten romaaniset kielet ja murteet. Latina itse on italialainen kieli. Romaanisia kieliä on kaikkiaan noin 15. Tarkkaa määrää on vaikea päättää. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Muutamia romaanisia kieliä on vuosien mittaan kuollut. Mutta uusia romaanisiin kieliin perustuvia kieliä on myös kehittynyt. Ne ovat kreolikieliä. Espanja on nykyisin suurin romaaninen kieli maailmassa. Se kuuluu maailman kieliin 380 miljoonalla puhujallaan. Romaaniset kielet ovat hyvin mielenkiintoisia tutkijoille. Syynä on se, että tämän kieliryhmän historia on tallennettu hyvin. Latinalaisia tai roomalaisia tekstejä on ollut olemassa 2 500 vuoden ajan. Kielitieteilijät käyttävät niitä tutkiakseen yksittäisten kielten kehitystä. Näin voidaan tutkia sääntöjä, joiden perusteella kieli kehittyy. Monia näistä tuloksista voidaan siirtää toisiin kieliin. Romaanisten kielten kielioppi on rakentunut samalla lailla. Ennen kaikkea kielten sanavarasto on samanlainen. Jos joku puhuu yhtä romaanista kieltä, hän voi helposti oppia toisen. Kiitos, latina!