Lauseita

fi Kieltomuoto 2   »   nn Negation 2

65 [kuusikymmentäviisi]

Kieltomuoto 2

Kieltomuoto 2

65 [sekstifem]

Negation 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Onko tämä sormus kallis? E--den---n----d-r? E- d-- r----- d--- E- d-n r-n-e- d-r- ------------------ Er den ringen dyr? 0
Ei, se maksaa vain sata euroa. Nei, h-n--o-t-- -e--e ---d-- euro. N--- h-- k----- b---- h----- e---- N-i- h-n k-s-a- b-r-e h-n-r- e-r-. ---------------------------------- Nei, han kostar berre hundre euro. 0
Mutta minulla on vain viisikymmentä. M-n -- --- -er-e ----i. M-- e- h-- b---- f----- M-n e- h-r b-r-e f-m-i- ----------------------- Men eg har berre femti. 0
Oletko jo valmis? E--d---er--g? E- d- f------ E- d- f-r-i-? ------------- Er du ferdig? 0
Ei, en vielä. N-i, ikk-e ---o. N--- i---- e---- N-i- i-k-e e-n-. ---------------- Nei, ikkje enno. 0
Mutta olen kohta valmis. Me- e-----snar--fer-ig. M-- e- e- s---- f------ M-n e- e- s-a-t f-r-i-. ----------------------- Men eg er snart ferdig. 0
Haluaisitko vielä keittoa? Vil--u -a--eir--up-e? V-- d- h- m--- s----- V-l d- h- m-i- s-p-e- --------------------- Vil du ha meir suppe? 0
Ei, en halua enää. N---t-kk- -g--il---k-e--- m---. N-- t---- e- v-- i---- h- m---- N-i t-k-, e- v-l i-k-e h- m-i-. ------------------------------- Nei takk, eg vil ikkje ha meir. 0
Mutta haluaisin vielä jäätelön. Men ---vi--ha---ir--s. M-- e- v-- h- m--- i-- M-n e- v-l h- m-i- i-. ---------------------- Men eg vil ha meir is. 0
Oletko asunut kauan täällä? H-r -- ---- --r le-g-? H-- d- b--- h-- l----- H-r d- b-d- h-r l-n-e- ---------------------- Har du budd her lenge? 0
En, vasta kuukauden. Nei- be-----i--m-nad. N--- b---- e-- m----- N-i- b-r-e e-n m-n-d- --------------------- Nei, berre ein månad. 0
Mutta tunnen jo paljon ihmisiä. M-n e- k-e--er-ma-g---ol- a--. M-- e- k------ m---- f--- a--- M-n e- k-e-n-r m-n-e f-l- a-t- ------------------------------ Men eg kjenner mange folk alt. 0
Lähdetkö huomenna kotiin? Køy----d- h-im-- ---gon? K----- d- h--- i m------ K-y-e- d- h-i- i m-r-o-? ------------------------ Køyrer du heim i morgon? 0
En, vasta viikonloppuna. Ne----kk-- f---i--e--a. N--- i---- f-- i h----- N-i- i-k-e f-r i h-l-a- ----------------------- Nei, ikkje før i helga. 0
Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin. M---eg-k-em --l-ak- --t-p- s-nd-g-n. M-- e- k--- t------ a-- p- s-------- M-n e- k-e- t-l-a-e a-t p- s-n-a-e-. ------------------------------------ Men eg kjem tilbake alt på sundagen. 0
Onko tyttäresi jo aikuinen? Er -ott-ra -- -ak---? E- d------ d- v------ E- d-t-e-a d- v-k-e-? --------------------- Er dottera di vaksen? 0
Ei, hän on vasta seitsemäntoista. N-i,--o--r b--re-s--te-. N--- h- e- b---- s------ N-i- h- e- b-r-e s-t-e-. ------------------------ Nei, ho er berre sytten. 0
Mutta hänellä on jo poikaystävä. M---ho-h-----l-re-e ein---ær---. M-- h- h-- a------- e-- k------- M-n h- h-r a-l-r-i- e-n k-æ-a-t- -------------------------------- Men ho har allereie ein kjærast. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Mitä sanat kertovat meille

Maailmassa on monia miljoonia kirjoja. Tähän mennessä kirjoitettujen kirjojen määrää ei tiedetä. Suuri määrä tietoa on tallennettu näihin kirjoihin. Jos joku lukisi ne kaikki, hän tietäisi paljon elämästä. Kirjat nimittäin osoittavat meille, miten maailma muuttuu. Jokaisella aikakaudella on omat kirjansa. Lukemalla niitä pääsee selville siitä, mikä on tärkeää ihmisille. Valitettavasti kukaan ei voi lukea kaikkia kirjoja. Mutta nykyaikainen teknologia voi auttaa analysoimaan kirjoja. Digitalisoimalla kirjat voidaan tallentaa datan tavoin. Sen jälkeen sisältöä voidaan analysoida. Tällä tavoin kielentutkijat näkevät, miten kieli on muuttunut. On jopa mielenkiintoisempaa laskea sanojen esiintymistiheyttä. Sillä tavalla voidaan löytää joidenkin asioiden merkitys. Tiedemiehet tutkivat yli viisi miljoonaa kirjaa. Kirjat olivat viimeisiltä viideltä vuosisadalta. Kaikkiaan 500 miljardia sanaa analysoitiin. Sanojen toistumistiheys osoittaa, miten ihmiset elivät silloin ja nyt. Ajatukset ja suuntaukset heijastuvat kieleen. Sana men (miehet) on esimerkiksi menettänyt hiukan merkitystään. Sitä käytetään nykyisin aiempaa vähemmän. Sana women (naiset) toistuu sen sijaan huomattavasti useammin. Sanoja katsomalla voi myös nähdä, mitä syömme mieluusti. Sana ice cream (jäätelö) oli hyvin tärkeä 1950-luvulla. Sen jälkeen sanat pizza ja pasta tulivat suosituiksi. Käsite sushi on ollut tärkeä muutaman vuoden ajan. Hyviä uutisia kaikille kielten harrastajille… Kielemme saa lisää sanoja joka vuosi!