Lauseita

fi Junassa   »   nn On the train

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [trettifire]

On the train

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? E- d--te-t---t t-l-Be--in? E- d---- t---- t-- B------ E- d-t-e t-g-t t-l B-r-i-? -------------------------- Er dette toget til Berlin? 0
Milloin juna lähtee? N-r------o-e-? N-- g-- t----- N-r g-r t-g-t- -------------- Når går toget? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? Når k-em-----t-ti- -er---? N-- k--- t---- t-- B------ N-r k-e- t-g-t t-l B-r-i-? -------------------------- Når kjem toget til Berlin? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? Ka------å-k--- fo---- er--u-s--l-? K-- e- f- k--- f----- e- d- s----- K-n e- f- k-m- f-r-i- e- d- s-i-l- ---------------------------------- Kan eg få kome forbi, er du snill? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. E- -r---de-te--r--l--s-- m-n. E- t--- d---- e- p------ m--- E- t-u- d-t-e e- p-a-s-n m-n- ----------------------------- Eg trur dette er plassen min. 0
Te taidatte istua paikallani. Eg-tru--d- --t-p- ----se--min. E- t--- d- s-- p- p------ m--- E- t-u- d- s-t p- p-a-s-n m-n- ------------------------------ Eg trur du sit på plassen min. 0
Missä on nukkumavaunu? K------s-vevo---? K-- e- s--------- K-r e- s-v-v-g-a- ----------------- Kor er sovevogna? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. S-v--og----- b---rst-- to--t. S-------- e- b------ i t----- S-v-v-g-a e- b-k-r-t i t-g-t- ----------------------------- Sovevogna er bakerst i toget. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. Og-k-ar-e--ma-v--na? –--eilt fr-m--. O- k--- e- m-------- – H---- f------ O- k-a- e- m-t-o-n-? – H-i-t f-e-s-. ------------------------------------ Og kvar er matvogna? – Heilt fremst. 0
Voinko nukkua alhaalla? K-n -g få s-v- ---e? K-- e- f- s--- n---- K-n e- f- s-v- n-d-? -------------------- Kan eg få sove nede? 0
Voinko nukkua keskellä? Kan--- få-sov--i ----en? K-- e- f- s--- i m------ K-n e- f- s-v- i m-d-e-? ------------------------ Kan eg få sove i midten? 0
Voinko nukkua ylhäällä? Ka---g-f--so---øv--? K-- e- f- s--- ø---- K-n e- f- s-v- ø-s-? -------------------- Kan eg få sove øvst? 0
Milloin olemme rajalla? N----r vi fr---e ----g-ens-? N-- e- v- f----- v-- g------ N-r e- v- f-a-m- v-d g-e-s-? ---------------------------- Når er vi framme ved grensa? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? K-r--en-e-te--t-r---til -e--i-? K-- l---- t-- t---- t-- B------ K-r l-n-e t-k t-r-n t-l B-r-i-? ------------------------------- Kor lenge tek turen til Berlin? 0
Onko juna myöhässä? E----ge- f-------? E- t---- f-------- E- t-g-t f-r-i-k-? ------------------ Er toget forsinka? 0
Onko teillä jotain lukemista? H-r-du----o å-le-e? H-- d- n--- å l---- H-r d- n-k- å l-s-? ------------------- Har du noko å lese? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? Gå--d----n - f- n-k--- e-- -- d---ke-h-r? G-- d-- a- å f- n--- å e-- o- d----- h--- G-r d-t a- å f- n-k- å e-e o- d-i-k- h-r- ----------------------------------------- Går det an å få noko å ete og drikke her? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? K-n d-----e --ill og ---k-e -e--k---k--s-u? K-- d- v--- s---- o- v----- m-- k----- s--- K-n d- v-r- s-i-l o- v-k-j- m-g k-o-k- s-u- ------------------------------------------- Kan du vere snill og vekkje meg klokka sju? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!