Lauseita

fi Viikonpäivät   »   nn Days of the week

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [ni]

Days of the week

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
maanantai måndag m----- m-n-a- ------ måndag 0
tiistai ty-d-g t----- t-s-a- ------ tysdag 0
keskiviikko o----g o----- o-s-a- ------ onsdag 0
torstai t-rs-ag t------ t-r-d-g ------- torsdag 0
perjantai f---ag f----- f-e-a- ------ fredag 0
lauantai l--rd-g l------ l-u-d-g ------- laurdag 0
sunnuntai s----g s----- s-n-a- ------ sundag 0
viikko ve-a v--- v-k- ---- veka 0
maanantaista sunnuntaihin f-å-må-da- -il-s-n--g f-- m----- t-- s----- f-å m-n-a- t-l s-n-a- --------------------- frå måndag til sundag 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. Den-fyrs---da--n-er----da-. D-- f----- d---- e- m------ D-n f-r-t- d-g-n e- m-n-a-. --------------------------- Den fyrste dagen er måndag. 0
Toinen päivä on tiistai. D-----d---d-g---e- t-s-a-. D-- a---- d---- e- t------ D-n a-d-e d-g-n e- t-s-a-. -------------------------- Den andre dagen er tysdag. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. De- tredj--d---n -r--nsda-. D-- t----- d---- e- o------ D-n t-e-j- d-g-n e- o-s-a-. --------------------------- Den tredje dagen er onsdag. 0
Neljäs päivä on torstai. Den--je-d- d---n er-t--s-a-. D-- f----- d---- e- t------- D-n f-e-d- d-g-n e- t-r-d-g- ---------------------------- Den fjerde dagen er torsdag. 0
Viides päivä on perjantai. Den--e-t--dage--er fr-da-. D-- f---- d---- e- f------ D-n f-m-e d-g-n e- f-e-a-. -------------------------- Den femte dagen er fredag. 0
Kuudes päivä on lauantai. D-- --et---d--e---- -a-rd-g. D-- s----- d---- e- l------- D-n s-e-t- d-g-n e- l-u-d-g- ---------------------------- Den sjette dagen er laurdag. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Den sjuand- dage- ----unda-. D-- s------ d---- e- s------ D-n s-u-n-e d-g-n e- s-n-a-. ---------------------------- Den sjuande dagen er sundag. 0
Viikossa on seitsemän päivää. Det-er ------ga--i--ek-. D-- e- s-- d---- i v---- D-t e- s-u d-g-r i v-k-. ------------------------ Det er sju dagar i veka. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Vi-ar-e---r berre---------r. V- a------- b---- f-- d----- V- a-b-i-e- b-r-e f-m d-g-r- ---------------------------- Vi arbeider berre fem dagar. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!