Lauseita

fi Luonnossa   »   nn In nature

26 [kaksikymmentäkuusi]

Luonnossa

Luonnossa

26 [tjueseks]

In nature

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Näetkö tuon tornin tuolla? Se- -u -årn-t-d-r-b--t-? S-- d- t----- d-- b----- S-r d- t-r-e- d-r b-r-e- ------------------------ Ser du tårnet der borte? 0
Näetkö tuon vuoren tuolla? S-- -- fjellet der-bor-e? S-- d- f------ d-- b----- S-r d- f-e-l-t d-r b-r-e- ------------------------- Ser du fjellet der borte? 0
Näetkö tuon kylän tuolla? Se- -- l-n--b----de- --r-e? S-- d- l-------- d-- b----- S-r d- l-n-s-y-n d-r b-r-e- --------------------------- Ser du landsbyen der borte? 0
Näetkö tuon joen tuolla? S-- -- e-v---e- bor-e? S-- d- e--- d-- b----- S-r d- e-v- d-r b-r-e- ---------------------- Ser du elva der borte? 0
Näetkö tuon sillan tuolla? S----u br-a -e--b--t-? S-- d- b--- d-- b----- S-r d- b-u- d-r b-r-e- ---------------------- Ser du brua der borte? 0
Näetkö tuon järven tuolla? Ser-d- -a--e--d-r-b--t-? S-- d- v----- d-- b----- S-r d- v-t-e- d-r b-r-e- ------------------------ Ser du vatnet der borte? 0
Minä pidän tuosta linnusta. E- lik-- -e--f-g--n -er. E- l---- d-- f----- d--- E- l-k-r d-n f-g-e- d-r- ------------------------ Eg likar den fuglen der. 0
Minä pidän tuosta puusta. E- l-k----et tre---de-. E- l---- d-- t---- d--- E- l-k-r d-t t-e-t d-r- ----------------------- Eg likar det treet der. 0
Minä pidän tuosta kivestä. E--lika--d---- --ein-n. E- l---- d---- s------- E- l-k-r d-n-e s-e-n-n- ----------------------- Eg likar denne steinen. 0
Minä pidän tuosta puistosta. Eg---kar d-n-pa-ke--de-. E- l---- d-- p----- d--- E- l-k-r d-n p-r-e- d-r- ------------------------ Eg likar den parken der. 0
Minä pidän tuosta puutarhasta. E----kar---------n de-. E- l---- d-- h---- d--- E- l-k-r d-n h-g-n d-r- ----------------------- Eg likar den hagen der. 0
Minä pidän tästä kukasta. Eg -ika- d---e--l-msten. E- l---- d---- b-------- E- l-k-r d-n-e b-o-s-e-. ------------------------ Eg likar denne blomsten. 0
Tämä on mielestäni kaunis. E--s-nest --t -r-f--t. E- s----- d-- e- f---- E- s-n-s- d-t e- f-n-. ---------------------- Eg synest det er fint. 0
Tämä on mielestäni mielenkiintoinen. E- sy-es----t -r--n-e------t. E- s----- d-- e- i----------- E- s-n-s- d-t e- i-t-r-s-a-t- ----------------------------- Eg synest det er interessant. 0
Tämä on mielestäni todella kaunis. E--sy-e-t--e---- -yd--eg. E- s----- d-- e- n------- E- s-n-s- d-t e- n-d-l-g- ------------------------- Eg synest det er nydeleg. 0
Tämä on mielestäni ruma. Eg--y--st-de- -- --ygt. E- s----- d-- e- s----- E- s-n-s- d-t e- s-y-t- ----------------------- Eg synest det er stygt. 0
Tämä on mielestäni tylsä. Eg -----t--et er--eis--t. E- s----- d-- e- k------- E- s-n-s- d-t e- k-i-a-t- ------------------------- Eg synest det er keisamt. 0
Tämä on mielestäni hirveä. E---y-est det--- ----te-eg. E- s----- d-- e- f--------- E- s-n-s- d-t e- f-y-t-l-g- --------------------------- Eg synest det er frykteleg. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielet ja sanonnat

Joka kielessä on sanontoja. Täten sanonnat ovat tärkeä osa kansallista identiteettiä. Sanonnat paljastavat kunkin maan normeja ja arvoja. Niiden muoto on yleensä tunnettu ja määrätty; sitä ei voi muuttaa. Sanonnat ovat aina lyhyitä ja ytimekkäitä. Niissä käytetään usein kielikuvia. Monet sanonnat on myös luotu runon tapaan. Useimmat sanonnat antavat neuvoja tai käyttäytymisohjeita. Joissakin sanonnoissa on myös selvää arvostelua. Sanonnoissa käytetään myös usein stereotyyppejä. Ne voivat olla toisten kansojen tai maiden ajateltuja tyypillisiä piirteitä. Sanonnoilla on pitkä perinne. Aristoteles kehui niitä lyhyiksi filosofisiksi teoksiksi. Ne ovat puhetaidossa ja kirjallisuudessa tärkeä tyylikeino. Ne ovat erikoisia, koska ne ovat aina ajankohtaisia. Kielitieteessä on oppiaine, joka on omistautunut juuri niille. Monet sanonnat esiintyvät useissa kielissä. Ne voivat siten olla sanastollisesti yhtäläisiä. Siinä tapauksessa eri kielten puhujat käyttävät samoja sanoja. Bellende Hunde beißen nicht, Perro que ladra no muerde. (Haukkuva koira ei pure.) (saksa-espanja) Toiset sanonnat ovat merkitykseltään samanlaisia. Sama ajatus on ilmaistu eri sanoilla. Appeler un chat un chat, Dire pane al pane e vino al vino. (Puhua asioista rehellisesti ja suoraan) (ranska-italia) Sanonnat siis auttavat meitä ymmärtämään toisia ihmisiä ja kulttuureja. Mielenkiintoisimpia ovat sanonnat, jotka tunnetaan eri puolilla maailmaa. Ne koskevat ihmiselämän ”tärkeitä” asioita. Nuo sanonnat käsittelevät kaikille yhteisiä kokemuksia. Ne osoittavat, että olemme kaikki samanlaisia – riippumatta siitä, mitä kieltä puhumme!