Lauseita

fi iso – pieni   »   nn big – small

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [sekstiåtte]

big – small

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
iso ja pieni s----o- li-en s--- o- l---- s-o- o- l-t-n ------------- stor og liten 0
Elefantti on iso. El--ant-n -r s---. E-------- e- s---- E-e-a-t-n e- s-o-. ------------------ Elefanten er stor. 0
Hiiri on pieni. M--- -r l---. M--- e- l---- M-s- e- l-t-. ------------- Musa er lita. 0
pimeä ja valoisa m-rk--g lys m--- o- l-- m-r- o- l-s ----------- mørk og lys 0
Yö on pimeä. Nat---e------. N---- e- m---- N-t-a e- m-r-. -------------- Natta er mørk. 0
Päivä on valoisa. Da------ ---. D---- e- l--- D-g-n e- l-s- ------------- Dagen er lys. 0
vanha ja nuori g-mal ---ung g---- o- u-- g-m-l o- u-g ------------ gamal og ung 0
Isoisämme on hyvin vanha. Be--e--r-v-- -- v---i- gam--. B------- v-- e- v----- g----- B-s-e-a- v-r e- v-l-i- g-m-l- ----------------------------- Bestefar vår er veldig gamal. 0
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. F-r-s-t----- s-da--v-----n --g. F-- s---- å- s---- v-- h-- u--- F-r s-t-i å- s-d-n v-r h-n u-g- ------------------------------- For sytti år sidan var han ung. 0
kaunis ja ruma f-n-----ty-g f-- o- s---- f-n o- s-y-g ------------ fin og stygg 0
Perhonen on kaunis. Su-----g-en-e- --n. S---------- e- f--- S-m-r-u-l-n e- f-n- ------------------- Sumarfuglen er fin. 0
Hämähäkki on ruma. Edd-r-oppe- e--st-g-. E---------- e- s----- E-d-r-o-p-n e- s-y-g- --------------------- Edderkoppen er stygg. 0
lihava ja laiha tj-kk-o---ynn t---- o- t--- t-u-k o- t-n- ------------- tjukk og tynn 0
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. E--k-i-n- -å hun-re-ki-o-er ----k. E- k----- p- h----- k--- e- t----- E- k-i-n- p- h-n-r- k-l- e- t-u-k- ---------------------------------- Ei kvinne på hundre kilo er tjukk. 0
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. Ei- -a-n-p----mti-kilo-er---nn. E-- m--- p- f---- k--- e- t---- E-n m-n- p- f-m-i k-l- e- t-n-. ------------------------------- Ein mann på femti kilo er tynn. 0
kallis ja halpa dy- o-----l-g d-- o- b----- d-r o- b-l-e- ------------- dyr og billeg 0
Auto on kallis. B--en e---yr. B---- e- d--- B-l-n e- d-r- ------------- Bilen er dyr. 0
Sanomalehti on halpa. Av-s--e- -i-l-g. A---- e- b------ A-i-a e- b-l-e-. ---------------- Avisa er billeg. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…