Lauseita

fi Lentokentällä   »   nn At the airport

35 [kolmekymmentäviisi]

Lentokentällä

Lentokentällä

35 [trettifem]

At the airport

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Haluaisin varata lennon Ateenaan. E- vi--gj-rne kjøp- b-llett t-- A--n- t---. E- v-- g----- k---- b------ t-- A---- t---- E- v-l g-e-n- k-ø-e b-l-e-t t-l A-e-, t-k-. ------------------------------------------- Eg vil gjerne kjøpe billett til Aten, takk. 0
Onko tämä suora lento? Er -et direk-ef-y? E- d-- d---------- E- d-t d-r-k-e-l-? ------------------ Er det direktefly? 0
Haluaisin ikkunapaikan, savuttomalta puolelta. Eg v-l-gjern- --t-----d v-ndaug-------je--ø-k-r. E- v-- g----- s---- v-- v--------- i------------ E- v-l g-e-n- s-t-e v-d v-n-a-g-t- i-k-e-r-y-a-. ------------------------------------------------ Eg vil gjerne sitje ved vindauget, ikkje-røykar. 0
Haluaisin varmistaa varaukseni. Eg---- gj-rne st----s-e-b---i-l---a -i. E- v-- g----- s-------- b---------- m-- E- v-l g-e-n- s-a-f-s-e b-s-i-l-n-a m-. --------------------------------------- Eg vil gjerne stadfeste bestillinga mi. 0
Haluaisin peruuttaa varaukseni. E----- ---r-e -v-e-ti---. E- v-- g----- a---------- E- v-l g-e-n- a-b-s-i-l-. ------------------------- Eg vil gjerne avbestille. 0
Haluaisin vaihtaa varaukseni. E--v-l -j-rn---ndre bes--ll-----m-. E- v-- g----- e---- b---------- m-- E- v-l g-e-n- e-d-e b-s-i-l-n-a m-. ----------------------------------- Eg vil gjerne endre bestillinga mi. 0
Milloin lähtee seuraava lento Roomaan? N-r -år --st--f-- t-l R-ma? N-- g-- n---- f-- t-- R---- N-r g-r n-s-e f-y t-l R-m-? --------------------------- Når går neste fly til Roma? 0
Onko vielä kaksi vapaata paikkaa jäljellä? Har de-t- le---e --a-s--? H-- d- t- l----- p------- H-r d- t- l-d-g- p-a-s-r- ------------------------- Har de to ledige plassar? 0
Ei, meillä on vain yksi paikka vapaana. N-i- v- h-- ber---ein le--g-pla-s. N--- v- h-- b---- e-- l---- p----- N-i- v- h-r b-r-e e-n l-d-g p-a-s- ---------------------------------- Nei, vi har berre ein ledig plass. 0
Milloin laskeudumme? N-r-l--d-----? N-- l----- v-- N-r l-n-a- v-? -------------- Når landar vi? 0
Milloin olemme perillä? N---er-v- f---me? N-- e- v- f------ N-r e- v- f-a-m-? ----------------- Når er vi framme? 0
Milloin lähtee bussi keskustaan? Nå- -år--e- --ss ti- -e--rum? N-- g-- d-- b--- t-- s------- N-r g-r d-t b-s- t-l s-n-r-m- ----------------------------- Når går det buss til sentrum? 0
Onko tämä teidän matkalaukkunne? E- de--e--o-fe-ten--in? E- d---- k-------- d--- E- d-t-e k-f-e-t-n d-n- ----------------------- Er dette kofferten din? 0
Onko tämä teidän laukkunne? E--d-tte--e-k--d-? E- d---- v---- d-- E- d-t-e v-s-a d-? ------------------ Er dette veska di? 0
Ovatko nämä teidän matkatavaranne? E---e--- -aga--en-din? E- d---- b------- d--- E- d-t-e b-g-s-e- d-n- ---------------------- Er dette bagasjen din? 0
Paljonko matkatavaraa voin ottaa mukaan? K-r m--je ---------a- -- t- --d? K-- m---- b------ k-- e- t- m--- K-r m-k-e b-g-s-e k-n e- t- m-d- -------------------------------- Kor mykje bagasje kan eg ta med? 0
Kaksikymmentä kiloa. Tju- --lo. T--- k---- T-u- k-l-. ---------- Tjue kilo. 0
Mitä, vain kaksikymmentä kiloa? Kv----er------e----o? K--- B---- t--- k---- K-a- B-r-e t-u- k-l-? --------------------- Kva? Berre tjue kilo? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen aiheuttaa muutoksia aivoissa

Säännöllisesti liikuntaa harjoittavat muokkaavat usein kehoaan. On ilmeisesti mahdollista harjoittaa myös aivojaan. Se tarkoittaa, että kielen oppimiseen tarvitaan muutakin kuin älykkyyttä. On yhtä tärkeää harjoitella säännöllisesti. Harjoitus nimittäin vaikuttaa myönteisesti aivojen rakenteisiin. Erityinen kielilahjakkuus on tietysti yleensä perinnöllistä. Silti tehokas harjoitus voi muuttaa tiettyjä aivojen rakenteita. Puhekeskuksen tilavuus kasvaa. Paljon harjoittelevien ihmisten hermosolutkin muuttuvat. Uskottiin pitkään, että aivot pysyvät muuttumattomina. Uskottiin, että sitä, mitä emme opi lapsena, emme opi koskaan. Aivotutkijat ovat kuitenkin tulleet täysin erilaiseen johtopäätökseen. He kykenivät osoittamaan, että aivomme pysyvät notkeina koko elämän ajan. Voisi sanoa, että ne toimivat kuin lihas. Siksi ne voivat kasvaa vanhuuteen saakka. Jokainen tiedon syöttö käsitellään aivoissa. Kun aivoja on harjoitettu, ne käsittelevät syötteitä paljon paremmin. Toisin sanoen ne toimivat nopeammin ja tehokkaammin. Tämä periaate pätee yhtäläisesti sekä nuoriin että vanhoihin. Aivojen harjoittamiseen ei silti välttämättä tarvita opiskelua. Lukeminenkin on oikein hyvää harjoitusta. Vaativa kirjallisuus kehittää erityisesti puhekeskustamme. Se merkitsee sanavarastomme laajentumista. Lisäksi tunteemme kieltä kohtaan parantuu. On mielenkiintoista, että puhekeskus ei yksin käsittele kieltä. Motorisia taitoja prosessoiva alue käsittelee myös uutta sisältöä. Siksi on tärkeää antaa koko aivoille virikkeitä niin usein kuin mahdollista. Harjoita siis kehoasi JA aivojasi!