Lauseita

fi perustella jotakin 1   »   nn giving reasons

75 [seitsemänkymmentäviisi]

perustella jotakin 1

perustella jotakin 1

75 [syttifem]

giving reasons

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Miksi te ette tule? Kv---- -j-m-d- ik--e? K----- k--- d- i----- K-i-o- k-e- d- i-k-e- --------------------- Kvifor kjem du ikkje? 0
On niin huono ilma. V--et -- -å-dårl-g. V---- e- s- d------ V-r-t e- s- d-r-e-. ------------------- Vêret er så dårleg. 0
En tule, koska ilma on niin huono. Eg----m--kk-e -or-i-v-re--e--s- d----g. E- k--- i---- f---- v---- e- s- d------ E- k-e- i-k-e f-r-i v-r-t e- s- d-r-e-. --------------------------------------- Eg kjem ikkje fordi vêret er så dårleg. 0
Miksi hän ei tule? K-i-o--kje- h-- ikkj-? K----- k--- h-- i----- K-i-o- k-e- h-n i-k-e- ---------------------- Kvifor kjem han ikkje? 0
Häntä ei ole kutsuttu. H---e---kkje ---i-e--. H-- e- i---- i-------- H-n e- i-k-e i-v-t-r-. ---------------------- Han er ikkje invitert. 0
Hän ei tule, koska häntä ei ole kutsuttu. H-- kje--ikkje--------a--i-k-- -- i--i----. H-- k--- i---- f---- h-- i---- e- i-------- H-n k-e- i-k-e f-r-i h-n i-k-e e- i-v-t-r-. ------------------------------------------- Han kjem ikkje fordi han ikkje er invitert. 0
Miksi sinä et tule? K--fo- -je---u---k--? K----- k--- d- i----- K-i-o- k-e- d- i-k-e- --------------------- Kvifor kjem du ikkje? 0
Minulla ei ole aikaa. E- h-r-ikk-e ---. E- h-- i---- t--- E- h-r i-k-e t-d- ----------------- Eg har ikkje tid. 0
Minä en tule, koska minulla ei ole aikaa. Eg-kan------ ko-- f-r-i--g -k--e h-r -i-. E- k-- i---- k--- f---- e- i---- h-- t--- E- k-n i-k-e k-m- f-r-i e- i-k-e h-r t-d- ----------------------------------------- Eg kan ikkje kome fordi eg ikkje har tid. 0
Miksi sinä et jää? K----r---ir du ik-je? K----- b--- d- i----- K-i-o- b-i- d- i-k-e- --------------------- Kvifor blir du ikkje? 0
Minun täytyy vielä työskennellä. E- ---j----. E- m- j----- E- m- j-b-e- ------------ Eg må jobbe. 0
Minä en jää, koska minun täytyy vielä työskennellä. E---a- ik-----l-,--or-- eg ---j--be. E- k-- i---- b--- f---- e- m- j----- E- k-n i-k-e b-i- f-r-i e- m- j-b-e- ------------------------------------ Eg kan ikkje bli, fordi eg må jobbe. 0
Miksi te menette jo? Kvifor--å- -u----e-e--? K----- g-- d- a-------- K-i-o- g-r d- a-l-r-i-? ----------------------- Kvifor går du allereie? 0
Olen väsynyt. Eg -r-t-øy--. E- e- t------ E- e- t-ø-t-. ------------- Eg er trøytt. 0
Minä menen, koska olen väsynyt. E----- --r---eg -r--rø-t-. E- g-- f---- e- e- t------ E- g-r f-r-i e- e- t-ø-t-. -------------------------- Eg går fordi eg er trøytt. 0
Miksi te lähdette jo? K--for--ø-re- -u-a---r--e -o? K----- k----- d- a------- n-- K-i-o- k-y-e- d- a-l-r-i- n-? ----------------------------- Kvifor køyrer du allereie no? 0
On jo myöhä. D---e- s----. D-- e- s----- D-t e- s-i-t- ------------- Det er seint. 0
Minä lähden, koska on jo myöhä. E- --y----f---i -e- er s-i--. E- k----- f---- d-- e- s----- E- k-y-e- f-r-i d-t e- s-i-t- ----------------------------- Eg køyrer fordi det er seint. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli = tunteiden kieli – vieras kieli = järjen kieli?

Kun opimme vieraita kieliä, virkistämme aivojamme. Ajattelumme muuttuu oppiessamme. Meistä tulee luovempia ja joustavampia. Monimutkainen ajattelu onnistuu paremmin ihmisiltä, jotka ovat myös monikielisiä. Muistia harjoitetaan oppimalla. Mitä enemmän opimme, sitä paremmin se toimii. Monia kieliä oppinut oppii muitakin asioita nopeammin. Hän kykenee ajattelemaan keskittyneemmin ja kauemmin jotain asiaa. Sen tuloksena hän ratkaisee ongelmia nopeammin. Monikieliset yksilöt ovat myös päättäväisempiä. Mutta se, miten he tekevät päätöksiä, riippuu myös kielistä. Kieli, jolla ajattelemme, vaikuttaa päätöksiimme. Psykologit tutkivat useita koehenkilöitä erästä tutkimusta varten. Kaikki koehenkilöt olivat kaksikielisiä. He puhuivat toista kieltä äidinkielensä lisäksi. Koehenkilöiden piti vastata kysymykseen. Kysymys liittyi erään ongelman ratkaisuun. Prosessin aikana koehenkilöiden piti valita kahden vaihtoehdon välillä. Toinen vaihtoehto oli selvästi riskialttiimpi kuin toinen. Koehenkilöiden piti vastata kysymykseen molemmilla kielillä. Ja vastaukset muuttuivat, kun kieli vaihtui! Puhuessaan äidinkieltään koehenkilöt valitsivat riskin. Mutta vieraalla kielellä he valitsivat turvallisemman vaihtoehdon. Tämän kokeen jälkeen koehenkilöiden piti lyödä vetoa. Tässäkin oli selvä ero. Käyttäessään vierasta kieltä he olivat järkevämpiä. Tutkijat olettavat, että olemme keskittyneempiä vierailla kielillä. Sen vuoksi emme tee päätöksiä tunteella, vaan järjellä…