Lauseita

fi Juomia   »   nn Beverages

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [tolv]

Beverages

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Minä juon teetä. Eg--r--k te. E- d---- t-- E- d-i-k t-. ------------ Eg drikk te. 0
Minä juon kahvia. E- d--k---a-f-. E- d---- k----- E- d-i-k k-f-i- --------------- Eg drikk kaffi. 0
Minä juon kivenäisvettä. E- dr--- miner----tn. E- d---- m----------- E- d-i-k m-n-r-l-a-n- --------------------- Eg drikk mineralvatn. 0
Juotko teetä sitruunalla? D-i----u -- med--i-r-n? D---- d- t- m-- s------ D-i-k d- t- m-d s-t-o-? ----------------------- Drikk du te med sitron? 0
Juotko kahvia sokerilla? D---- d--------me----k---? D---- d- k---- m-- s------ D-i-k d- k-f-i m-d s-k-e-? -------------------------- Drikk du kaffi med sukker? 0
Juotko vettä jäillä? D-i-k--- ------ed---b-ta-? D---- d- v--- m-- i------- D-i-k d- v-t- m-d i-b-t-r- -------------------------- Drikk du vatn med isbitar? 0
Täällä on bileet. He--er-de- --st. H-- e- d-- f---- H-r e- d-t f-s-. ---------------- Her er det fest. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. F-lk---ik- ----e-a-d---i-. F--- d---- m--------- v--- F-l- d-i-k m-s-e-a-d- v-n- -------------------------- Folk drikk musserande vin. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. F------i-k---n ---øl. F--- d---- v-- o- ø-- F-l- d-i-k v-n o- ø-. --------------------- Folk drikk vin og øl. 0
Juotko alkoholia? D-ik- ----lk-ho-? D---- d- a------- D-i-k d- a-k-h-l- ----------------- Drikk du alkohol? 0
Juotko viskiä? Dri----- -his--? D---- d- w------ D-i-k d- w-i-k-? ---------------- Drikk du whisky? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? Dr-kk--- cola -----om? D---- d- c--- m-- r--- D-i-k d- c-l- m-d r-m- ---------------------- Drikk du cola med rom? 0
En pidä kuohuviinistä. E-----a--ikkj- m-s--ra--- vin. E- l---- i---- m--------- v--- E- l-k-r i-k-e m-s-e-a-d- v-n- ------------------------------ Eg likar ikkje musserande vin. 0
Minä en pidä viinistä. E----ka- -kkj----n. E- l---- i---- v--- E- l-k-r i-k-e v-n- ------------------- Eg likar ikkje vin. 0
Minä en pidä oluesta. Eg----a- i-k-- ø-. E- l---- i---- ø-- E- l-k-r i-k-e ø-. ------------------ Eg likar ikkje øl. 0
Vauva pitää maidosta. B-bye- l-k-r m-ø-k. B----- l---- m----- B-b-e- l-k-r m-ø-k- ------------------- Babyen likar mjølk. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. Ba---- li-a- kak----- -p--j--. B----- l---- k---- o- e------- B-r-e- l-k-r k-k-o o- e-l-j-s- ------------------------------ Barnet likar kakao og eplejus. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. Kvinn- -ikar---p-l----u- -g----pe--uk--u-. K----- l---- a---------- o- g------------- K-i-n- l-k-r a-p-l-i-j-s o- g-a-e-r-k-j-s- ------------------------------------------ Kvinna likar appelsinjus og grapefruktjus. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!