Lauseita

fi Genetiivi   »   nn Genitive

99 [yhdeksänkymmentäyhdeksän]

Genetiivi

Genetiivi

99 [nittini / ni og nitti]

Genitive

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
ystäväni kissa Katt-n til v-ni-----i K----- t-- v------ m- K-t-e- t-l v-n-n-a m- --------------------- Katten til veninna mi 0
ystäväni koira H--d-n-t-l -enen--in H----- t-- v---- m-- H-n-e- t-l v-n-n m-n -------------------- Hunden til venen min 0
lapsieni leikkikalut Leik--- -i- -o--- m--e L------ t-- b---- m--- L-i-e-e t-l b-r-a m-n- ---------------------- Leikene til borna mine 0
Tämä on työkaverini päällystakki. Det-e- -åpa-til k------e--m--. D-- e- k--- t-- k-------- m--- D-t e- k-p- t-l k-l-e-a-n m-n- ------------------------------ Det er kåpa til kollegaen min. 0
Tämä on työkaverini auto. D-t-er bil-- t-- -ol-e-a-n--i-. D-- e- b---- t-- k-------- m--- D-t e- b-l-n t-l k-l-e-a-n m-n- ------------------------------- Det er bilen til kollegaen min. 0
Nämä ovat työkavereideni työt. Det -- j-b--- t-l k--l-ga-----n. D-- e- j----- t-- k-------- m--- D-t e- j-b-e- t-l k-l-e-a-n m-n- -------------------------------- Det er jobben til kollegaen min. 0
Paidan nappi on irti. K----e- --s-jort---- bo--e. K------ i s------ e- b----- K-a-p-n i s-j-r-a e- b-r-e- --------------------------- Knappen i skjorta er borte. 0
Autotallin avain on poissa. G--a-je-øk-e-en er ----e. G-------------- e- b----- G-r-s-e-ø-k-l-n e- b-r-e- ------------------------- Garasjenøkkelen er borte. 0
Pomon tietokone on rikki. Da-a--sk-na-t-l-----en--r-øy--la-t. D---------- t-- s----- e- ø-------- D-t-m-s-i-a t-l s-e-e- e- ø-d-l-g-. ----------------------------------- Datamaskina til sjefen er øydelagt. 0
Ketkä ovat tytön vanhemmat? K-----r-f-reld-a ti- ----a? K--- e- f------- t-- j----- K-a- e- f-r-l-r- t-l j-n-a- --------------------------- Kvar er foreldra til jenta? 0
Miten pääsen hänen vanhempiensa talolle? Ko-leis-k----e- t-----s---ti--f-r-l----hen---? K------ k--- e- t-- h---- t-- f------- h------ K-r-e-s k-e- e- t-l h-s-t t-l f-r-l-r- h-n-a-? ---------------------------------------------- Korleis kjem eg til huset til foreldra hennar? 0
Talo on kadun päässä. Hu-et--- i-en----a- g-t-. H---- e- i e---- a- g---- H-s-t e- i e-d-n a- g-t-. ------------------------- Huset er i enden av gata. 0
Minkä niminen on Sveitsin pääkaupunki? K---h-i--r h-v-dstade--- --e---? K-- h----- h---------- i S------ K-a h-i-e- h-v-d-t-d-n i S-e-t-? -------------------------------- Kva heiter hovudstaden i Sveits? 0
Minkä niminen on kirjan otsikko? Kv- ----i--elen -- b-ka? K-- e- t------- p- b---- K-a e- t-t-e-e- p- b-k-? ------------------------ Kva er tittelen på boka? 0
Minkä nimisiä ovat naapurin lapset? Kva-he---- b--n- til-naboe-? K-- h----- b---- t-- n------ K-a h-i-e- b-r-a t-l n-b-e-? ---------------------------- Kva heiter borna til naboen? 0
Milloin on lasten koululoma? N-r-e- -k-lef-r-en-t---bo-n-- Nå--h-- s---e--r-a------? N-- e- s---------- t-- b----- N-- h-- s--------- f----- N-r e- s-u-e-e-i-n t-l b-r-a- N-r h-r s-u-e-o-n- f-r-e- ------------------------------------------------------- Når er skuleferien til borna? Når har skuleborna ferie? 0
Milloin on lääkärin vastaanotto? N-r--r-kontort--- t-l d-k-e-en? N-- e- k--------- t-- d-------- N-r e- k-n-o-t-d- t-l d-k-e-e-? ------------------------------- Når er kontortida til dokteren? 0
Milloin ovat museon aukioloajat? N-- -r-opn-n-st-de-e-t-l m--eet?-Når--- muse-- --e? N-- e- o------------ t-- m------ N-- e- m----- o--- N-r e- o-n-n-s-i-e-e t-l m-s-e-? N-r e- m-s-e- o-e- --------------------------------------------------- Når er opningstidene til museet? Når er museet ope? 0

Keskity paremmin = opi paremmin

Kun opimme, meidän pitää keskittyä. Kaiken huomiomme pitää kohdistua yhteen asiaan. Keskittymiskyky ei ole luontaista. Ensin pitää oppia keskittymään. Sitä tehdään tavallisesti esikoulussa tai koulussa. Kuusivuotiaana lapset kykenevät keskittymään noin 15 minuutin ajan. 14-vuotiaat teini-ikäiset voivat keskittyä ja työskennellä kaksi kertaa niin pitkään. Aikuisten keskittymisjakso kestää noin 45 minuuttia. Tietyn ajan kuluttua keskittyminen herpaantuu. Sen jälkeen opiskelijat menettävät mielenkiintonsa aineistoon. He voivat myös väsyä tai rasittua. Sen seurauksena opiskelu tulee vaikeammaksi. Muisti ei kykene säilyttämään aineistoa yhtä hyvin. Henkilö kykenee kuitenkin parantamaan keskittymistään! On hyvin tärkeää, että on nukkunut tarpeeksi ennen opiskelua. Väsynyt ihminen kykenee keskittymään vain lyhyen ajan. Aivomme tekevät enemmän virheitä, kun olemme väsyneitä. Tunteemme vaikuttavat myös keskittymiseemme. Henkilön, joka haluaa oppia tehokkaasti, pitäisi olla neutraalissa mielentilassa. Liian monet myönteiset tai kielteiset tunteet estävät opiskelun onnistumista. Tietenkään ihminen ei voi aina hallita tunteitaan. Mutta voit yrittää jättää ne huomiotta, kun opiskelet. Henkilön, joka haluaa keskittyä, pitää olla motivoitunut. Meillä täytyy opiskellessamme aina olla mielessä tavoite. Vain silloin aivomme ovat valmiit keskittymään. Hiljainen ympäristö on myös tärkeä hyvälle keskittymiselle. Ja myöskin: Sinun pitäisi juoda opiskellessasi paljon vettä; se pitää sinut hereillä. Henkilö, joka pitää kaiken tämän mielessään, kykenee varmasti keskittymään kauemmin!