Lauseita

fi Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2   »   nn Questions – Past tense 2

86 [kahdeksankymmentäkuusi]

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

86 [åttiseks]

Questions – Past tense 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Mitä solmiota sinä olet pitänyt ylläsi? K-- s-i-- -ru----du? K-- s---- b----- d-- K-a s-i-s b-u-t- d-? -------------------- Kva slips brukte du? 0
Minkä auton sinä olet ostanut? K---b-l kø------u? K-- b-- k----- d-- K-a b-l k-y-d- d-? ------------------ Kva bil køyrde du? 0
Minkä lehden sinä olet tilannut? Kv- a-is abo--e-t- -----? K-- a--- a-------- d- p-- K-a a-i- a-o-n-r-e d- p-? ------------------------- Kva avis abonnerte du på? 0
Kenet te olette nähneet? Kv-n såg --? K--- s-- d-- K-e- s-g d-? ------------ Kven såg du? 0
Kenet te olette tavanneet? K-en--r-------? K--- t----- d-- K-e- t-e-t- d-? --------------- Kven trefte du? 0
Kenet te olette tunnistaneet? K-en -j-nt- ---a--? K--- k----- d- a--- K-e- k-e-t- d- a-t- ------------------- Kven kjente du att? 0
Milloin te olette nousseet ylös? Når s-- -u o-p? N-- s-- d- o--- N-r s-o d- o-p- --------------- Når sto du opp? 0
Milloin te olette aloittaneet? N-- -----te --? N-- b------ d-- N-r b-g-n-e d-? --------------- Når begynte du? 0
Milloin te olette lopettaneet? Når-sl-t-a-du? N-- s----- d-- N-r s-u-t- d-? -------------- Når slutta du? 0
Miksi te olette heränneet? Kvifo- --k-a---? K----- v---- d-- K-i-o- v-k-a d-? ---------------- Kvifor vakna du? 0
Miksi te olette ryhtyneet opettajaksi? Kv--or ---t -u l---r? K----- v--- d- l----- K-i-o- v-r- d- l-r-r- --------------------- Kvifor vart du lærar? 0
Miksi te otitte taksin? Kv-fo- tok -- -----e? K----- t-- d- d------ K-i-o- t-k d- d-o-j-? --------------------- Kvifor tok du drosje? 0
Mistä te olette tulleet? Kva------du --å? K--- k-- d- f--- K-a- k-m d- f-å- ---------------- Kvar kom du frå? 0
Minne te olette menneet? Kv-r---ekk --? K--- g---- d-- K-a- g-e-k d-? -------------- Kvar gjekk du? 0
Missä te olette olleet? K--r h-r-du --r-? K--- h-- d- v---- K-a- h-r d- v-r-? ----------------- Kvar har du vore? 0
Ketä sinä olet auttanut? Kv---hj-lp-e d-? K--- h------ d-- K-e- h-e-p-e d-? ---------------- Kven hjelpte du? 0
Kenelle sinä olet kirjoittanut? Kve- skr--- d----l? K--- s----- d- t--- K-e- s-r-i- d- t-l- ------------------- Kven skreiv du til? 0
Kenelle sinä olet vastannut? K-e- -v-r--d-? K--- s---- d-- K-e- s-a-a d-? -------------- Kven svara du? 0

Kaksikielisyys parantaa kuuloa

Ihmiset, jotka puhuvat kahta kieltä, kuulevat paremmin. He kykenevät erottelemaan erilaisia ääniä tarkemmin. Amerikkalainen tutkimus tuli tähän tulokseen. Tutkijat testasivat useita teini-ikäisiä. Osa koehenkilöistä oli kasvanut kaksikieliseksi. Nämä teini-ikäiset puhuivat englantia ja espanjaa. Toinen puoli koehenkilöistä puhui vain englantia. Nuorten piti kuunnella tiettyä tavua. Se oli tavu ”da”. Se ei kuulunut kumpaankaan kieleen. Tavua soitettiin koehenkilöille korvakuulokkeiden kautta. Samaan aikaan heidän aivotoimintaansa mitattiin elektrodeilla. Kokeen jälkeen teini-ikäisten piti kuunnella uudelleen tavua. Tällä kertaa he kuulivat myös useita häiritseviä ääniä. Useat äänet puhuivat merkityksettömiä lauseita. Kaksikieliset yksilöt reagoivat hyvin voimakkaasti tavuun. Heidän aivonsa näyttivät olevan hyvin aktiiviset. He kykenivät tunnistamaan tavun täsmälleen sekä häiritsevien äänien aikana että ilman niitä. Yhtä kieltä puhuvat yksilöt eivät onnistuneet siinä. Heidän kuulonsa ei ollut yhtä hyvä kuin kaksikielisten koehenkilöiden. Kokeen tulos yllätti tutkijat. Siihen saakka oli tiedetty ainoastaan, että muusikoilla on erityisen hyvä kuulo. Mutta näyttää siltä, että kaksikielisyys myös harjoittaa kuuloa. Kaksikieliset ihmiset joutuvat koko ajan tekemisiin erilaisten äänten kanssa. Siksi heidän aivonsa täytyy kehittää uusia kykyjä. Aivot oppivat erottamaan erilaisia kielellisiä ärsykkeitä. Tutkijat testaavat nyt, miten kielitaito vaikuttaa aivoihin. Ehkä kuulo paranee myös silloin, kun ihminen oppii kieliä vanhemmalla iällä…