Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   nn Learning foreign languages

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [tjuetre]

Learning foreign languages

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Kv-r-----d- lært -pa-sk? K--- h-- d- l--- s------ K-a- h-r d- l-r- s-a-s-? ------------------------ Kvar har du lært spansk? 0
Osaatteko myös portugalia? S-ak-ar -u p------s-s---g? S------ d- p---------- ò-- S-a-k-r d- p-r-u-i-i-k ò-? -------------------------- Snakkar du portugisisk òg? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. J-,------ -a- eg-litt-i-a--en--. J-- o- s- k-- e- l--- i--------- J-, o- s- k-n e- l-t- i-a-i-n-k- -------------------------------- Ja, og så kan eg litt italiensk. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. E---y-e-t------akk-r -el--- br-. E- s----- d- s------ v----- b--- E- s-n-s- d- s-a-k-r v-l-i- b-a- -------------------------------- Eg synest du snakkar veldig bra. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. S----a-likn---p----a-andre. S----- l----- p- k--------- S-r-k- l-k-a- p- k-a-a-d-e- --------------------------- Språka liknar på kvarandre. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Eg --n--odt ---stå -e-. E- k-- g--- f----- d--- E- k-n g-d- f-r-t- d-i- ----------------------- Eg kan godt forstå dei. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. M-- å-s-akk-----skri-- e- -a--k-l--. M-- å s----- o- s----- e- v--------- M-n å s-a-k- o- s-r-v- e- v-n-k-l-g- ------------------------------------ Men å snakke og skrive er vanskeleg. 0
Minä teen vielä monta virhettä. E--g-e- m--g- f--l. E- g--- m---- f---- E- g-e- m-n-e f-i-. ------------------- Eg gjer mange feil. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. D-- ---fin- -- d- -et-ar--å -e-. D-- e- f--- o- d- r----- p- m--- D-t e- f-n- o- d- r-t-a- p- m-g- -------------------------------- Det er fint om du rettar på meg. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Ut-al-n -in--- vel-ig-bra. U------ d-- e- v----- b--- U-t-l-n d-n e- v-l-i- b-a- -------------------------- Uttalen din er veldig bra. 0
Teillä on pieni aksentti. D- -a- li--------t. D- h-- l--- a------ D- h-r l-t- a-s-n-. ------------------- Du har litt aksent. 0
Tunnistaa mistä tulette. E---a---øy-e--va- d----e----å. E- k-- h---- k--- d- k--- f--- E- k-n h-y-e k-a- d- k-e- f-å- ------------------------------ Eg kan høyre kvar du kjem frå. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? K-- ----o---å-e- ditt? K-- e- m-------- d---- K-a e- m-r-m-l-t d-t-? ---------------------- Kva er morsmålet ditt? 0
Käyttekö kielikurssia? G-r-d--p- sp-åk----? G-- d- p- s--------- G-r d- p- s-r-k-u-s- -------------------- Går du på språkkurs? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? K-a-l-re-o---r--a----? K-- l------ b----- d-- K-a l-r-b-k b-u-a- d-? ---------------------- Kva lærebok brukar du? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. E- --gsa- ik--------r--n. E- h----- i---- i f------ E- h-g-a- i-k-e i f-r-e-. ------------------------- Eg hugsar ikkje i farten. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. E--hu-sar ---j--t-t-el--. E- h----- i---- t-------- E- h-g-a- i-k-e t-t-e-e-. ------------------------- Eg hugsar ikkje tittelen. 0
Olen unohtanut sen. E---ar-gløy---de-. E- h-- g----- d--- E- h-r g-ø-m- d-t- ------------------ Eg har gløymt det. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!