Lauseita

fi Small Talk 1   »   nn Small Talk 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [tjue]

Small Talk 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Slå -----e-! S-- d-- n--- S-å d-g n-d- ------------ Slå deg ned! 0
Olkaa kuin kotonanne. F---d-g-------i--! F-- d-- s-- h----- F-l d-g s-m h-i-e- ------------------ Føl deg som heime! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Kv- -il--- h- - ----k-? K-- v-- d- h- å d------ K-a v-l d- h- å d-i-k-? ----------------------- Kva vil du ha å drikke? 0
Pidättekö musiikista? Li-ar------s-kk? L---- d- m------ L-k-r d- m-s-k-? ---------------- Likar du musikk? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. E- li--r -las-isk ---i-k. E- l---- k------- m------ E- l-k-r k-a-s-s- m-s-k-. ------------------------- Eg likar klassisk musikk. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. H-r e--CD---e--in-. H-- e- C----- m---- H-r e- C---n- m-n-. ------------------- Her er CD-ane mine. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Spelar--u --- -n-t---en-? S----- d- e-- i---------- S-e-a- d- e-t i-s-r-m-n-? ------------------------- Spelar du eit instrument? 0
Tässä on minun kitarani. He- -r---t---n---n. H-- e- g------ m--- H-r e- g-t-r-n m-n- ------------------- Her er gitaren min. 0
Laulatteko te mielellänne? L-kar ---å syngje? L---- d- å s------ L-k-r d- å s-n-j-? ------------------ Likar du å syngje? 0
Onko teillä lapsia? Ha---u-b--n? H-- d- b---- H-r d- b-r-? ------------ Har du born? 0
Onko teillä koira? H-- d------? H-- d- h---- H-r d- h-n-? ------------ Har du hund? 0
Onko teillä kissa? Har--u--a--? H-- d- k---- H-r d- k-t-? ------------ Har du katt? 0
Tässä ovat kirjani. H-r-----ø--ne-----. H-- e- b----- m---- H-r e- b-k-n- m-n-. ------------------- Her er bøkene mine. 0
Luen juuri tätä kirjaa. E----- d-n-- ---- -o. E- l-- d---- b--- n-- E- l-s d-n-e b-k- n-. --------------------- Eg les denne boka no. 0
Mitä te luette mielellänne? Kv- --kar--u å---s-? K-- l---- d- å l---- K-a l-k-r d- å l-s-? -------------------- Kva likar du å lese? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Li-ar--u----å -å kon-e-t? L---- d- å g- p- k------- L-k-r d- å g- p- k-n-e-t- ------------------------- Likar du å gå på konsert? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? L-ka- -- ------å-t-a-e-? L---- d- å g- p- t------ L-k-r d- å g- p- t-a-e-? ------------------------ Likar du å gå på teater? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Lik-r-------- i --e-a--? L---- d- å g- i o------- L-k-r d- å g- i o-e-a-n- ------------------------ Likar du å gå i operaen? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!