Lauseita

fi Hedelmiä ja elintarvikkeita   »   nn Fruits and food

15 [viisitoista]

Hedelmiä ja elintarvikkeita

Hedelmiä ja elintarvikkeita

15 [femten]

Fruits and food

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Minulla on mansikka. Eg --r e-t --rd--r. E- h-- e-- j------- E- h-r e-t j-r-b-r- ------------------- Eg har eit jordbær. 0
Minulla on kiivi ja meloni. Eg ha- e-n k-wi og -i- -e-o-. E- h-- e-- k--- o- e-- m----- E- h-r e-n k-w- o- e-n m-l-n- ----------------------------- Eg har ein kiwi og ein melon. 0
Minulla on appelsiini ja greippi. E- -ar ein----------o- ei--gr-pe----t. E- h-- e-- a------- o- e-- g---------- E- h-r e-n a-p-l-i- o- e-n g-a-e-r-k-. -------------------------------------- Eg har ein appelsin og ein grapefrukt. 0
Minulla on omena ja mango. Eg -a--eit --l------i--m-ngo. E- h-- e-- e--- o- e-- m----- E- h-r e-t e-l- o- e-n m-n-o- ----------------------------- Eg har eit eple og ein mango. 0
Minulla on banaani ja ananas. E--har e-n -ana- o---in a-a-as. E- h-- e-- b---- o- e-- a------ E- h-r e-n b-n-n o- e-n a-a-a-. ------------------------------- Eg har ein banan og ein ananas. 0
Minä teen hedelmäsalaattia. Eg l-g-----ukts--a-. E- l---- f---------- E- l-g-r f-u-t-a-a-. -------------------- Eg lagar fruktsalat. 0
Minä syön paahtoleipää. Eg--t-e-t ----- -rø-. E- e- e-- r---- b---- E- e- e-t r-s-a b-ø-. --------------------- Eg et eit rista brød. 0
Minä syön paahtoleivän voin kanssa. E---t----ta -rø--m-d-smø-. E- e- r---- b--- m-- s---- E- e- r-s-a b-ø- m-d s-ø-. -------------------------- Eg et rista brød med smør. 0
Minä syön paahtoleivän voin ja hillon kanssa. Eg e--ri--a--rø----d---ø- ---s-----ø-. E- e- r---- b--- m-- s--- o- s-------- E- e- r-s-a b-ø- m-d s-ø- o- s-l-e-ø-. -------------------------------------- Eg et rista brød med smør og syltetøy. 0
Minä syön kerrosvoileivän. E---t-ei--smør-r-d. E- e- e-- s-------- E- e- e-t s-ø-b-ø-. ------------------- Eg et eit smørbrød. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin kanssa. E--et-----s-ø----- --d---rga---. E- e- e-- s------- m-- m-------- E- e- e-t s-ø-b-ø- m-d m-r-a-i-. -------------------------------- Eg et eit smørbrød med margarin. 0
Minä syön kerrosvoileivän voin ja tomaatin kanssa. Eg-et --- ----br-- -ed-m----r-- -- t----. E- e- e-- s------- m-- m------- o- t----- E- e- e-t s-ø-b-ø- m-d m-r-a-i- o- t-m-t- ----------------------------------------- Eg et eit smørbrød med margarin og tomat. 0
Me tarvitsemme leipää ja riisiä. V--tren--brø---g ---. V- t---- b--- o- r--- V- t-e-g b-ø- o- r-s- --------------------- Vi treng brød og ris. 0
Me tarvitsemme kalaa ja pihvejä. Vi -re---fis- -g -i--ar. V- t---- f--- o- b------ V- t-e-g f-s- o- b-f-a-. ------------------------ Vi treng fisk og biffar. 0
Me tarvitsemme pitsaa ja spagettia. V- treng-p--z- -g spagh-tti. V- t---- p---- o- s--------- V- t-e-g p-z-a o- s-a-h-t-i- ---------------------------- Vi treng pizza og spaghetti. 0
Mitä me vielä tarvitsemme? K-- m--r tre-g --? K-- m--- t---- v-- K-a m-i- t-e-g v-? ------------------ Kva meir treng vi? 0
Me tarvitsemme porkkanoita ja tomaatteja keittoa varten. V--treng-g-lr---r o- t--a--r-til s----. V- t---- g------- o- t------ t-- s----- V- t-e-g g-l-ø-e- o- t-m-t-r t-l s-p-a- --------------------------------------- Vi treng gulrøter og tomatar til suppa. 0
Missä on supermarketti? K---er--e- -i- m-tb-tik-? K-- e- d-- e-- m--------- K-r e- d-t e-n m-t-u-i-k- ------------------------- Kor er det ein matbutikk? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!