Lauseita

fi Kellonajat   »   uk Години доби

8 [kahdeksan]

Kellonajat

Kellonajat

8 [вісім]

8 [visim]

Години доби

[Hodyny doby]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
Anteeksi! Виб-чт-! В------- В-б-ч-е- -------- Вибачте! 0
V---ch--! V-------- V-b-c-t-! --------- Vybachte!
Paljon kello on? С-а-іть-------а-ка, ---р- г-д--а? С------ б---------- к---- г------ С-а-і-ь б-д---а-к-, к-т-а г-д-н-? --------------------------------- Скажіть будь-ласка, котра година? 0
S--z-i-ʹ b-----a--a---o-r--h--yna? S------- b---------- k---- h------ S-a-h-t- b-d---a-k-, k-t-a h-d-n-? ---------------------------------- Skazhitʹ budʹ-laska, kotra hodyna?
Paljon kiitoksia. Щ----дя-ую. Щ--- д----- Щ-р- д-к-ю- ----------- Щиро дякую. 0
S---yro -y-kuy-. S------ d------- S-c-y-o d-a-u-u- ---------------- Shchyro dyakuyu.
Kello on yksi. Пер-а-г--и--. П---- г------ П-р-а г-д-н-. ------------- Перша година. 0
P--sha-h--yna. P----- h------ P-r-h- h-d-n-. -------------- Persha hodyna.
Kello on kaksi. Друг- -один-. Д---- г------ Д-у-а г-д-н-. ------------- Друга година. 0
D--h--hod-n-. D---- h------ D-u-a h-d-n-. ------------- Druha hodyna.
Kello on kolme. Т-е-я -од-н-. Т---- г------ Т-е-я г-д-н-. ------------- Третя година. 0
Tre-ya-ho-y--. T----- h------ T-e-y- h-d-n-. -------------- Tretya hodyna.
Kello on neljä. Четверт- г-ди--. Ч------- г------ Ч-т-е-т- г-д-н-. ---------------- Четверта година. 0
C-etve-t----dyna. C-------- h------ C-e-v-r-a h-d-n-. ----------------- Chetverta hodyna.
Kello on viisi. П---- -од-н-. П---- г------ П-я-а г-д-н-. ------------- П’ята година. 0
P----- ho----. P----- h------ P-y-t- h-d-n-. -------------- Pʺyata hodyna.
Kello on kuusi. Шо-та-г-д-на. Ш---- г------ Ш-с-а г-д-н-. ------------- Шоста година. 0
Sho--- --dy--. S----- h------ S-o-t- h-d-n-. -------------- Shosta hodyna.
Kello on seitsemän. Сь------д--а. С---- г------ С-о-а г-д-н-. ------------- Сьома година. 0
Sʹoma -o-y-a. S---- h------ S-o-a h-d-n-. ------------- Sʹoma hodyna.
Kello on kahdeksan. В-с-ма ------. В----- г------ В-с-м- г-д-н-. -------------- Восьма година. 0
Vos--a--odyn-. V----- h------ V-s-m- h-d-n-. -------------- Vosʹma hodyna.
Kello on yhdeksän. Де----- ---и-а. Д------ г------ Д-в-я-а г-д-н-. --------------- Дев’ята година. 0
Devʺ-ata-h-dyna. D------- h------ D-v-y-t- h-d-n-. ---------------- Devʺyata hodyna.
Kello on kymmenen. Дес-т- г--ина. Д----- г------ Д-с-т- г-д-н-. -------------- Десята година. 0
D-syata-h-dy--. D------ h------ D-s-a-a h-d-n-. --------------- Desyata hodyna.
Kello on yksitoista. Од--а-ц-т----д---. О--------- г------ О-и-а-ц-т- г-д-н-. ------------------ Одинадцята година. 0
Ody-ad-sy-ta---dy--. O----------- h------ O-y-a-t-y-t- h-d-n-. -------------------- Odynadtsyata hodyna.
Kello on kaksitoista. Два-адц-та--о---а. Д--------- г------ Д-а-а-ц-т- г-д-н-. ------------------ Дванадцята година. 0
Dva-a--syata-h--y-a. D----------- h------ D-a-a-t-y-t- h-d-n-. -------------------- Dvanadtsyata hodyna.
Yhdessä minuutissa on kuusikymmentä [0]sekunttia. Х-ил-н----- ш-стд--ят --кунд. Х------ м-- ш-------- с------ Х-и-и-а м-є ш-с-д-с-т с-к-н-. ----------------------------- Хвилина має шістдесят секунд. 0
Khv---n- -a------s---sya- sek---. K------- m--- s---------- s------ K-v-l-n- m-y- s-i-t-e-y-t s-k-n-. --------------------------------- Khvylyna maye shistdesyat sekund.
Yhdessä tunnissa on kuusikymmentä minuuttia. Год-на--ає шістдес-т--в-л-н. Г----- м-- ш-------- х------ Г-д-н- м-є ш-с-д-с-т х-и-и-. ---------------------------- Година має шістдесят хвилин. 0
Hod----m-ye---i-td-syat khvylyn. H----- m--- s---------- k------- H-d-n- m-y- s-i-t-e-y-t k-v-l-n- -------------------------------- Hodyna maye shistdesyat khvylyn.
Yhdessä päivässä on kaksikymmentäneljä tuntia. Де-ь м---д------ь -о---и ---и--. Д--- м-- д------- ч----- г------ Д-н- м-є д-а-ц-т- ч-т-р- г-д-н-. -------------------------------- День має двадцять чотири години. 0
D-nʹ-maye--vad--ya-ʹ--ho-y-y---d-n-. D--- m--- d--------- c------ h------ D-n- m-y- d-a-t-y-t- c-o-y-y h-d-n-. ------------------------------------ Denʹ maye dvadtsyatʹ chotyry hodyny.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kieliperheet

Noin seitsemän miljardia ihmistä asuu maapallolla. He puhuvat noin 7 000 eri kieltä! Aivan kuten ihmiset, kieletkin voivat olla sukulaisia. Toisin sanoen ne ovat peräisin yhteisestä kannasta. Jotkut kielet ovat taas täysin eristyneitä. Ne eivät ole geneettisesti yhteydessä mihinkään muuhun kieleen. Esimerkiksi baskin kieltä Euroopassa pidetään eristyneenä kielenä. Mutta useimmilla kielillä on ”vanhempia”, ”lapsia” tai ”sisaruksia”. Ne kuuluvat tiettyyn kieliperheeseen. Voit havaita kielten samankaltaisuuksia vertailemalla. Nykyisin kielitieteilijät luetteloivat noin 300 geneettistä itsenäistä kokonaisuutta. Niiden joukossa on 180 kieliperhettä, joista kussakin on useampi kuin yksi kieli. Muut muodostavat 120 eristynyttä kieltä. Suurin kieliperhe on indoeurooppalainen. Se koostuu noin 280 kielestä. Se sisältää romaaniset, germaaniset ja slaavilaiset kielet. Puhujia on yli kolme miljardia kaikilla mantereilla! Sinotiibetiläinen kieliperhe on hallitseva Aasiassa. Siihen kuuluu yli 1,3 miljardia kielenpuhujaa. Tärkein sinotiibetiläinen kieli on kiina. Kolmanneksi suurin kieliperhe on Afrikassa. Sille on annettu käyttöalueensa perusteella nimi nigeriläis-kongolaiset kielet. ”Vain” 350 miljoonaa puhujaa kuuluu siihen. Swahili on tämän kieliperheen pääkieli. Useimmissa tapauksissa pätee seuraava: mitä läheisempi suhde, sitä parempi ymmärrys. Ihmiset, jotka puhuvat toisilleen läheisiä kieliä, ymmärtävät toisiaan hyvin. He voivat oppia toisen kielen suhteellisen nopeasti. Opiskele siis kieliä - sukukokoukset ovat aina mukavia!