Lauseita

fi iso – pieni   »   uk Великий – малий

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [шістдесят вісім]

68 [shistdesyat visim]

Великий – малий

[Velykyy̆ – malyy̆]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
iso ja pieni Ве-и-и- --м-лий В------ і м---- В-л-к-й і м-л-й --------------- Великий і малий 0
V-lyk--̆-- -a--y̆ V------- i m----- V-l-k-y- i m-l-y- ----------------- Velykyy̆ i malyy̆
Elefantti on iso. Сл----е---ий. С--- в------- С-о- в-л-к-й- ------------- Слон великий. 0
S----v-lyky--. S--- v-------- S-o- v-l-k-y-. -------------- Slon velykyy̆.
Hiiri on pieni. М-ша -а---ька. М--- м-------- М-ш- м-л-н-к-. -------------- Миша маленька. 0
M-----m--en-ka. M---- m-------- M-s-a m-l-n-k-. --------------- Mysha malenʹka.
pimeä ja valoisa Т----- і---н-й Т----- і я---- Т-м-и- і я-н-й -------------- Темний і ясний 0
Tem-----i-y-s-yy̆ T------ i y------ T-m-y-̆ i y-s-y-̆ ----------------- Temnyy̆ i yasnyy̆
Yö on pimeä. Н-ч тем-а. Н-- т----- Н-ч т-м-а- ---------- Ніч темна. 0
N-c--temn-. N--- t----- N-c- t-m-a- ----------- Nich temna.
Päivä on valoisa. Д--ь--с-и-. Д--- я----- Д-н- я-н-й- ----------- День ясний. 0
D-------nyy-. D--- y------- D-n- y-s-y-̆- ------------- Denʹ yasnyy̆.
vanha ja nuori ст--ий-- м-лод-й с----- і м------ с-а-и- і м-л-д-й ---------------- старий і молодий 0
star-y--- m--o-yy̆ s------ i m------- s-a-y-̆ i m-l-d-y- ------------------ staryy̆ i molodyy̆
Isoisämme on hyvin vanha. Н-ш ді---уже-------. Н-- д-- д--- с------ Н-ш д-д д-ж- с-а-и-. -------------------- Наш дід дуже старий. 0
Nas- d-d -u--e s---yy-. N--- d-- d---- s------- N-s- d-d d-z-e s-a-y-̆- ----------------------- Nash did duzhe staryy̆.
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. 7--рок-в-т-му -ін-бу- -е---ло---. 7- р---- т--- в-- б-- щ- м------- 7- р-к-в т-м- в-н б-в щ- м-л-д-й- --------------------------------- 70 років тому він був ще молодий. 0
7----kiv --mu-vi----- shc-e m--od-y̆. 7- r---- t--- v-- b-- s---- m-------- 7- r-k-v t-m- v-n b-v s-c-e m-l-d-y-. ------------------------------------- 70 rokiv tomu vin buv shche molodyy̆.
kaunis ja ruma г-р--- і огидний г----- і о------ г-р-и- і о-и-н-й ---------------- гарний і огидний 0
har---̆ --o----y-̆ h------ i o------- h-r-y-̆ i o-y-n-y- ------------------ harnyy̆ i ohydnyy̆
Perhonen on kaunis. М-те--к -а-ний. М------ г------ М-т-л-к г-р-и-. --------------- Метелик гарний. 0
Me--l-k-har--y-. M------ h------- M-t-l-k h-r-y-̆- ---------------- Metelyk harnyy̆.
Hämähäkki on ruma. Па--к о--дн--. П---- о------- П-в-к о-и-н-й- -------------- Павук огидний. 0
Pa------y-----. P---- o-------- P-v-k o-y-n-y-. --------------- Pavuk ohydnyy̆.
lihava ja laiha тов---й-і---дий т------ і х---- т-в-т-й і х-д-й --------------- товстий і худий 0
to-s-y-̆ i-khu--y̆ t------- i k------ t-v-t-y- i k-u-y-̆ ------------------ tovstyy̆ i khudyy̆
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. Жі--- -------00-кіл----м-–---в-та. Ж---- в---- 1-- к------- – т------ Ж-н-а в-г-ю 1-0 к-л-г-а- – т-в-т-. ---------------------------------- Жінка вагою 100 кілограм – товста. 0
Z-i------ho-u ----kil--ra--–-t-v-ta. Z----- v----- 1-- k------- – t------ Z-i-k- v-h-y- 1-0 k-l-h-a- – t-v-t-. ------------------------------------ Zhinka vahoyu 100 kilohram – tovsta.
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. Ч-лов-к в---ю-50 --ло-р-м – -у--й. Ч------ в---- 5- к------- – х----- Ч-л-в-к в-г-ю 5- к-л-г-а- – х-д-й- ---------------------------------- Чоловік вагою 50 кілограм – худий. 0
Ch-l-vik----oy--50---lo-ram –-k-u--y̆. C------- v----- 5- k------- – k------- C-o-o-i- v-h-y- 5- k-l-h-a- – k-u-y-̆- -------------------------------------- Cholovik vahoyu 50 kilohram – khudyy̆.
kallis ja halpa Д-р---й-і --ш-вий Д------ і д------ Д-р-г-й і д-ш-в-й ----------------- Дорогий і дешевий 0
Do--hy-̆-i--e--e--y̆ D------- i d-------- D-r-h-y- i d-s-e-y-̆ -------------------- Dorohyy̆ i deshevyy̆
Auto on kallis. Ав--м-б--ь --рогий. А--------- д------- А-т-м-б-л- д-р-г-й- ------------------- Автомобіль дорогий. 0
A--omo-ilʹ --ro--y̆. A--------- d-------- A-t-m-b-l- d-r-h-y-. -------------------- Avtomobilʹ dorohyy̆.
Sanomalehti on halpa. Га------ешев-. Г----- д------ Г-з-т- д-ш-в-. -------------- Газета дешева. 0
Haze------h-va. H----- d------- H-z-t- d-s-e-a- --------------- Hazeta desheva.

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…