Lauseita

fi Small Talk 2   »   uk Коротка розмова 2

21 [kaksikymmentäyksi]

Small Talk 2

Small Talk 2

21 [двадцять один]

21 [dvadtsyatʹ odyn]

Коротка розмова 2

[Korotka rozmova 2]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
Mistä te tulette? / Mistä te olette kotoisin? Зв-д-- -и? З----- В-- З-і-к- В-? ---------- Звідки Ви? 0
Zv-d-y---? Z----- V-- Z-i-k- V-? ---------- Zvidky Vy?
Baselista. З--а---ю. З Б------ З Б-з-л-. --------- З Базелю. 0
Z--a---yu. Z B------- Z B-z-l-u- ---------- Z Bazelyu.
Basel sijaitsee Sveitsissä. Б-зель----------ни--- Шв-й---ії. Б----- р----------- у Ш--------- Б-з-л- р-з-а-о-а-и- у Ш-е-ц-р-ї- -------------------------------- Базель розташований у Швейцарії. 0
Baz-l- -oz-as-ov--y-- u S--ey̆------̈. B----- r------------- u S------------- B-z-l- r-z-a-h-v-n-y- u S-v-y-t-a-i-̈- -------------------------------------- Bazelʹ roztashovanyy̆ u Shvey̆tsariï.
Saanko esitellä teille herra Müllerin? До--о-ь----ід-ек-м--д---ти---- п--а-----ер-. Д-------- в--------------- В-- п--- М------- Д-з-о-ь-е в-д-е-о-е-д-в-т- В-м п-н- М-л-е-а- -------------------------------------------- Дозвольте відрекомендувати Вам пана Мюллера. 0
Dozvolʹt- ----e--m-nd----y--a-----a-M--l-e-a. D-------- v--------------- V-- p--- M-------- D-z-o-ʹ-e v-d-e-o-e-d-v-t- V-m p-n- M-u-l-r-. --------------------------------------------- Dozvolʹte vidrekomenduvaty Vam pana Myullera.
Hän on ulkomaalainen. Ві--–---о--м-ць. В-- – і--------- В-н – і-о-е-е-ь- ---------------- Він – іноземець. 0
V-n ---noze-et-ʹ. V-- – i---------- V-n – i-o-e-e-s-. ----------------- Vin – inozemetsʹ.
Hän puhuu monta kieltä. В---р-з--в-я- -іл---ма мовами. В-- р-------- к------- м------ В-н р-з-о-л-є к-л-к-м- м-в-м-. ------------------------------ Він розмовляє кількома мовами. 0
V-n--oz-ov--a-e ---ʹ-om- -o-amy. V-- r---------- k------- m------ V-n r-z-o-l-a-e k-l-k-m- m-v-m-. -------------------------------- Vin rozmovlyaye kilʹkoma movamy.
Oletteko ensimmäistä kertaa täällä? Чи--- -----е---т? Ч- В- в----- т--- Ч- В- в-е-ш- т-т- ----------------- Чи Ви вперше тут? 0
Chy--- -p----e-t-t? C-- V- v------ t--- C-y V- v-e-s-e t-t- ------------------- Chy Vy vpershe tut?
En, olin täällä jo viime vuonna. Ні--я-б-в / -ула ту- --ну---о року. Н-- я б-- / б--- т-- м------- р---- Н-, я б-в / б-л- т-т м-н-л-г- р-к-. ----------------------------------- Ні, я був / була тут минулого року. 0
N-,-ya --v - b-l--t-t mynu-o---ro-u. N-- y- b-- / b--- t-- m------- r---- N-, y- b-v / b-l- t-t m-n-l-h- r-k-. ------------------------------------ Ni, ya buv / bula tut mynuloho roku.
Mutta vain yhden viikon. Але--іл-ки-т-ж--н-. А-- т----- т------- А-е т-л-к- т-ж-е-ь- ------------------- Але тільки тиждень. 0
A----ilʹk- t-z-d-n-. A-- t----- t-------- A-e t-l-k- t-z-d-n-. -------------------- Ale tilʹky tyzhdenʹ.
Miten viihdytte meillä? Чи п-доб-єт--я в---у на-? Ч- п---------- в-- у н--- Ч- п-д-б-є-ь-я в-м у н-с- ------------------------- Чи подобається вам у нас? 0
C----o-obaye--sya--am----as? C-- p------------ v-- u n--- C-y p-d-b-y-t-s-a v-m u n-s- ---------------------------- Chy podobayetʹsya vam u nas?
Erittäin hyvin. Ihmiset ovat mukavia. Дуже--обр----ю---п-иє---. Д--- д----- Л--- п------- Д-ж- д-б-е- Л-д- п-и-м-і- ------------------------- Дуже добре. Люди приємні. 0
Du--e-d-br-- --u-- --yye---. D---- d----- L---- p-------- D-z-e d-b-e- L-u-y p-y-e-n-. ---------------------------- Duzhe dobre. Lyudy pryyemni.
Ja maisema miellyttää minua myös. І--і-це-і-----од---єть---м-н- --к--. І м--------- п---------- м--- т----- І м-с-е-і-т- п-д-б-є-ь-я м-н- т-к-ж- ------------------------------------ І місцевість подобається мені також. 0
I-mi------stʹ---do-ayetʹ-ya-men- -a----. I m---------- p------------ m--- t------ I m-s-s-v-s-ʹ p-d-b-y-t-s-a m-n- t-k-z-. ---------------------------------------- I mistsevistʹ podobayetʹsya meni takozh.
Mitä teette työksenne? Хт- В- -а пр----ією? Х-- В- з- п--------- Х-о В- з- п-о-е-і-ю- -------------------- Хто Ви за професією? 0
Kh---Vy------o-e-i-ey-? K--- V- z- p----------- K-t- V- z- p-o-e-i-e-u- ----------------------- Khto Vy za profesiyeyu?
Olen kääntäjä. Я-пе-----д--. Я п---------- Я п-р-к-а-а-. ------------- Я перекладач. 0
YA--e-ekla-ac-. Y- p----------- Y- p-r-k-a-a-h- --------------- YA perekladach.
Minä käännän kirjoja. Я пе--к-ад-- -н-ги. Я п--------- к----- Я п-р-к-а-а- к-и-и- ------------------- Я перекладаю книги. 0
Y--per--l-d--u---y-y. Y- p---------- k----- Y- p-r-k-a-a-u k-y-y- --------------------- YA perekladayu knyhy.
Oletteko yksin täällä? Ви--у- с-мі? В- т-- с---- В- т-т с-м-? ------------ Ви тут самі? 0
Vy---- -a-i? V- t-- s---- V- t-t s-m-? ------------ Vy tut sami?
En, vaimoni / mieheni on myös täällä. Н---м-я жі-к--/ мій чо-о--к --к-ж--ут. Н-- м-- ж---- / м-- ч------ т---- т--- Н-, м-я ж-н-а / м-й ч-л-в-к т-к-ж т-т- -------------------------------------- Ні, моя жінка / мій чоловік також тут. 0
N-,-m-ya zhi-ka-- --y- cho--v-k ta-o---tut. N-- m--- z----- / m--- c------- t----- t--- N-, m-y- z-i-k- / m-y- c-o-o-i- t-k-z- t-t- ------------------------------------------- Ni, moya zhinka / miy̆ cholovik takozh tut.
Ja tuolla ovat molemmat lapseni. Там---к-- ---- -ої--д--е-. Т-- т---- д--- м--- д----- Т-м т-к-ж д-о- м-ї- д-т-й- -------------------------- Там також двоє моїх дітей. 0
Ta--ta--zh d-o-- -oïk- di-ey-. T-- t----- d---- m----- d------ T-m t-k-z- d-o-e m-i-k- d-t-y-. ------------------------------- Tam takozh dvoye moïkh ditey̆.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Romaaniset kielet

700 miljoonaa ihmistä puhuu romaanisia kieliä äidinkielenään. Romaaninen kieliryhmä on siis maailman tärkeimpiä. Romaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Kaikkien romaanisten kielten taustalla on latina. Se tarkoittaa, että kielet ovat Rooman kielen jälkeläisiä. Kaikkien romaanisten kielten perusta oli vulgaarilatina. Sillä tarkoitetaan myöhäisantiikin aikoina puhuttua latinaa. Vulgaarilatina levisi Eurooppaan Rooman valloitusretkien aikana. Siitä kehittyivät sitten romaaniset kielet ja murteet. Latina itse on italialainen kieli. Romaanisia kieliä on kaikkiaan noin 15. Tarkkaa määrää on vaikea päättää. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Muutamia romaanisia kieliä on vuosien mittaan kuollut. Mutta uusia romaanisiin kieliin perustuvia kieliä on myös kehittynyt. Ne ovat kreolikieliä. Espanja on nykyisin suurin romaaninen kieli maailmassa. Se kuuluu maailman kieliin 380 miljoonalla puhujallaan. Romaaniset kielet ovat hyvin mielenkiintoisia tutkijoille. Syynä on se, että tämän kieliryhmän historia on tallennettu hyvin. Latinalaisia tai roomalaisia tekstejä on ollut olemassa 2 500 vuoden ajan. Kielitieteilijät käyttävät niitä tutkiakseen yksittäisten kielten kehitystä. Näin voidaan tutkia sääntöjä, joiden perusteella kieli kehittyy. Monia näistä tuloksista voidaan siirtää toisiin kieliin. Romaanisten kielten kielioppi on rakentunut samalla lailla. Ennen kaikkea kielten sanavarasto on samanlainen. Jos joku puhuu yhtä romaanista kieltä, hän voi helposti oppia toisen. Kiitos, latina!