Lauseita

fi Posessiivipronominit 1   »   uk Присвійні займенники 1

66 [kuusikymmentäkuusi]

Posessiivipronominit 1

Posessiivipronominit 1

66 [шістдесят шість]

66 [shistdesyat shistʹ]

Присвійні займенники 1

[Prysviy̆ni zay̆mennyky 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
minä – minun я - --й я – м-- я – м-й ------- я – мій 0
ya - m-y̆ y- – m--- y- – m-y- --------- ya – miy̆
En löydä avaintani. Я -е --жу ---------го-к---а. Я н- м--- з----- м--- к----- Я н- м-ж- з-а-т- м-г- к-ю-а- ---------------------------- Я не можу знайти мого ключа. 0
YA n- ----u z-a-̆t--m-h- klyuc--. Y- n- m---- z------ m--- k------- Y- n- m-z-u z-a-̆-y m-h- k-y-c-a- --------------------------------- YA ne mozhu znay̆ty moho klyucha.
En löydä lippuani. Я-н- м-жу--найти мого-кв-т-а. Я н- м--- з----- м--- к------ Я н- м-ж- з-а-т- м-г- к-и-к-. ----------------------------- Я не можу знайти мого квитка. 0
YA----mozh-----y-ty-moho-k--tka. Y- n- m---- z------ m--- k------ Y- n- m-z-u z-a-̆-y m-h- k-y-k-. -------------------------------- YA ne mozhu znay̆ty moho kvytka.
sinä – sinun ти-– --ій т- – т--- т- – т-і- --------- ти – твій 0
t--–--viy̆ t- – t---- t- – t-i-̆ ---------- ty – tviy̆
Löysitkö avaimesi? Т--з-айш---тві- -л-ч? Т- з------ т--- к---- Т- з-а-ш-в т-і- к-ю-? --------------------- Ти знайшов твій ключ? 0
T- z--y-shov-t---- k---c-? T- z-------- t---- k------ T- z-a-̆-h-v t-i-̆ k-y-c-? -------------------------- Ty znay̆shov tviy̆ klyuch?
Löysitkö lippusi? Ти --а-шов---ій--р-їз-ий к-----? Т- з------ т--- п------- к------ Т- з-а-ш-в т-і- п-о-з-и- к-и-о-? -------------------------------- Ти знайшов твій проїзний квиток? 0
Ty--na--sh-- tvi---p----z---̆-k--t-k? T- z-------- t---- p--------- k------ T- z-a-̆-h-v t-i-̆ p-o-̈-n-y- k-y-o-? ------------------------------------- Ty znay̆shov tviy̆ proïznyy̆ kvytok?
hän – hänen в-н --й-го в-- – й--- в-н – й-г- ---------- він – його 0
vin---y̆o-o v-- – y---- v-n – y-o-o ----------- vin – y̆oho
Tiedätkö missä hänen avaimensa on? З--є-- де----о -лю-? З----- д- й--- к---- З-а-ш- д- й-г- к-ю-? -------------------- Знаєш, де його ключ? 0
Z-ay---,-de---o-- -ly--h? Z------- d- y---- k------ Z-a-e-h- d- y-o-o k-y-c-? ------------------------- Znayesh, de y̆oho klyuch?
Tiedätkö missä hänen lippunsa on? З-ає-- д- йо-о -рої-ний---иток? З----- д- й--- п------- к------ З-а-ш- д- й-г- п-о-з-и- к-и-о-? ------------------------------- Знаєш, де його проїзний квиток? 0
Zn---sh,-de--̆--- p-o-̈-nyy- kvyto-? Z------- d- y---- p--------- k------ Z-a-e-h- d- y-o-o p-o-̈-n-y- k-y-o-? ------------------------------------ Znayesh, de y̆oho proïznyy̆ kvytok?
hän – hänen в----- -ї в--- – ї- в-н- – ї- --------- вона – її 0
vo-- – -̈-̈ v--- – i--- v-n- – i-i- ----------- vona – ïï
Hänen rahansa ovat poissa. Її-г-о-ей-не---. Ї- г----- н----- Ї- г-о-е- н-м-є- ---------------- Її грошей немає. 0
Ï---hro----̆ -e-a--. I--- h------- n------ I-i- h-o-h-y- n-m-y-. --------------------- Ïï hroshey̆ nemaye.
Ja hänen luottokorttinsa on myös poissa. І-її кре---н-ї -ар-ки-----ж-н--а-. І ї- к-------- к----- т---- н----- І ї- к-е-и-н-ї к-р-к- т-к-ж н-м-є- ---------------------------------- І її кредитної картки також немає. 0
I -̈i- kr-d-tnoi--k---ky---kozh-ne---e. I i--- k--------- k----- t----- n------ I i-i- k-e-y-n-i- k-r-k- t-k-z- n-m-y-. --------------------------------------- I ïï kredytnoï kartky takozh nemaye.
me – meidän ми-- наш м- – н-- м- – н-ш -------- ми – наш 0
my-– nash m- – n--- m- – n-s- --------- my – nash
Meidän isoisämme on sairas. Н-ш--і--с- -в--ий. Н-- д----- х------ Н-ш д-д-с- х-о-и-. ------------------ Наш дідусь хворий. 0
N-sh-di-u-- khvo-y-̆. N--- d----- k-------- N-s- d-d-s- k-v-r-y-. --------------------- Nash didusʹ khvoryy̆.
Meidän isoäitimme on terve. Н-ш--б-б--я -д--ов-. Н--- б----- з------- Н-ш- б-б-с- з-о-о-а- -------------------- Наша бабуся здорова. 0
N-sha --b--ya z--r---. N---- b------ z------- N-s-a b-b-s-a z-o-o-a- ---------------------- Nasha babusya zdorova.
te – teidän ви-- --ш в- – в-- в- – в-ш -------- ви – ваш 0
vy----ash v- – v--- v- – v-s- --------- vy – vash
Lapset, missä teidän isänne on? Д-т------ваш т--о? Д---- д- в-- т---- Д-т-, д- в-ш т-т-? ------------------ Діти, де ваш тато? 0
D-t----e--as--tat-? D---- d- v--- t---- D-t-, d- v-s- t-t-? ------------------- Dity, de vash tato?
Lapset, missä teidän äitinne on? Д-ти- -е в-ш- -а-а? Д---- д- в--- м---- Д-т-, д- в-ш- м-м-? ------------------- Діти, де ваша мама? 0
Dity--d- ----a --m-? D---- d- v---- m---- D-t-, d- v-s-a m-m-? -------------------- Dity, de vasha mama?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Luova kieli

Luovuus on nykyisin tärkeä ominaisuus. Jokainen haluaa olla luova. Luovia ihmisiä näet pidetään älykkäinä. Kielemme pitäisi myös olla luovaa. Aikaisemmin ihmiset yrittivät puhua niin virheettömästi kuin mahdollista. Nykyisin ihmisen pitäisi puhua niin luovasti kuin mahdollista. Mainonta ja uusi media ovat tästä esimerkkejä. Ne osoittavat, miten kielen kanssa voi leikkiä. Viimeisten 50 vuoden aikana luovuuden merkitys on lisääntynyt suuresti. Jopa tutkimus on huolissaan ilmiöstä. Psykologit, kasvattajat ja filosofit tutkivat luovia prosesseja. Luovuus määritellään kyvyksi luoda jotain uutta. Luova puhuja tuottaa siis uusia kielellisiä muotoja. Ne voivat olla sanoja tai kieliopillisia rakenteita. Luovaa kieltä tutkimalla kielentutkijat voivat havaita, miten kieli muuttuu. Mutta kaikki eivät ymmärrä uusia kielellisiä elementtejä. Ymmärtääksesi luovaa kieltä tarvitset tietoja. Pitää tietää, miten kieli toimii. Pitää myös tuntea maailmaa, jossa puhujat toimivat. Vain silloin voi ymmärtää, mitä he haluavat sanoa. Teini-ikäisten slangi on tästä esimerkki. Lapset ja nuoret keksivät uusia käsitteitä koko ajan. Aikuiset eivät usein ymmärrä näitä sanoja. Nyt on julkaistu sanakirjoja, jotka selittävät teinislangia. Mutta tavallisesti ne vanhenevat jo yhdessä sukupolvessa! Luovaa kieltä voi kuitenkin oppia. Kouluttajat tarjoavat paljon sellaisia kursseja. Tärkein sääntö on aina: Aktivoi sisäinen äänesi!