Lauseita

fi Adverbejä   »   uk Прислівники

100 [sata]

Adverbejä

Adverbejä

100 [сто]

100 [sto]

Прислівники

[Pryslivnyky]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
jo kerran – ei koskaan в-е--д-- --з --щ----коли в-- о--- р-- – щ- н----- в-е о-и- р-з – щ- н-к-л- ------------------------ вже один раз – ще ніколи 0
vzh--ody- raz---sh--e-ni-oly v--- o--- r-- – s---- n----- v-h- o-y- r-z – s-c-e n-k-l- ---------------------------- vzhe odyn raz – shche nikoly
Oletteko jo kerran olleet Berliinissä? Ви--ж- -ули-в---рл--і? В- в-- б--- в Б------- В- в-е б-л- в Б-р-і-і- ---------------------- Ви вже були в Берліні? 0
Vy-vzhe -ul--v --rli-i? V- v--- b--- v B------- V- v-h- b-l- v B-r-i-i- ----------------------- Vy vzhe buly v Berlini?
En, en koskaan. Н-, -- -і-о--. Н-- щ- н------ Н-, щ- н-к-л-. -------------- Ні, ще ніколи. 0
N-, ---h-----o-y. N-- s---- n------ N-, s-c-e n-k-l-. ----------------- Ni, shche nikoly.
joku – ei kukaan Хто--е-у---–-ніхто Х--------- – н---- Х-о-н-б-д- – н-х-о ------------------ Хто-небудь – ніхто 0
Khto---bu-ʹ---n-k-to K---------- – n----- K-t---e-u-ʹ – n-k-t- -------------------- Khto-nebudʹ – nikhto
Tunnetteko täältä jonkun? Ви---ає-- -ут --г--не---ь? В- з----- т-- к----------- В- з-а-т- т-т к-г---е-у-ь- -------------------------- Ви знаєте тут кого-небудь? 0
Vy--na---- tu--------e-u-ʹ? V- z------ t-- k----------- V- z-a-e-e t-t k-h---e-u-ʹ- --------------------------- Vy znayete tut koho-nebudʹ?
En, en tunne täältä ketään. Н-- --н---н-ю -у----ког-. Н-- я н- з--- т-- н------ Н-, я н- з-а- т-т н-к-г-. ------------------------- Ні, я не знаю тут нікого. 0
N---y---e znayu-t-- ---oh-. N-- y- n- z---- t-- n------ N-, y- n- z-a-u t-t n-k-h-. --------------------------- Ni, ya ne znayu tut nikoho.
vielä – ei enää ще ------ше -і щ- – б----- н- щ- – б-л-ш- н- -------------- ще – більше ні 0
sh-h--- bi-ʹ--- -i s---- – b------ n- s-c-e – b-l-s-e n- ------------------ shche – bilʹshe ni
Jäättekö vielä pitkäksi aikaa tänne? В- т---ще---до-го з----аєт--я? В- т-- щ- н------ з----------- В- т-т щ- н-д-в-о з-л-ш-є-е-я- ------------------------------ Ви тут ще надовго залишаєтеся? 0
Vy-t-t-s-c-e -adovho-z--yshay-te-y-? V- t-- s---- n------ z-------------- V- t-t s-c-e n-d-v-o z-l-s-a-e-e-y-? ------------------------------------ Vy tut shche nadovho zalyshayetesya?
En, en jää enää pitkäksi aikaa tänne. Ні- я-з-л---ю-я -е---овг-. Н-- я з-------- н--------- Н-, я з-л-ш-ю-я н-н-д-в-о- -------------------------- Ні, я залишаюся ненадовго. 0
N-, y----l-s-ayu-ya-ne--do---. N-- y- z----------- n--------- N-, y- z-l-s-a-u-y- n-n-d-v-o- ------------------------------ Ni, ya zalyshayusya nenadovho.
vielä jotain – ei enää mitään щ---ос--– біл--е н-чо-о щ- щ--- – б----- н----- щ- щ-с- – б-л-ш- н-ч-г- ----------------------- ще щось – більше нічого 0
sh-h---hc-o-ʹ-– bi-ʹs-- -ic---o s---- s------ – b------ n------ s-c-e s-c-o-ʹ – b-l-s-e n-c-o-o ------------------------------- shche shchosʹ – bilʹshe nichoho
Haluatteko juoda vielä jotain? Х---те-щ-------ви----? Х----- щ- щ--- в------ Х-ч-т- щ- щ-с- в-п-т-? ---------------------- Хочете ще щось випити? 0
Khoch-t---hc-- -h--osʹ-vy-y-y? K------- s---- s------ v------ K-o-h-t- s-c-e s-c-o-ʹ v-p-t-? ------------------------------ Khochete shche shchosʹ vypyty?
En, en halua enää mitään. Ні- --н--х-чу-б--ьше --ч-г-. Н-- я н- х--- б----- н------ Н-, я н- х-ч- б-л-ш- н-ч-г-. ---------------------------- Ні, я не хочу більше нічого. 0
N-,-ya-n- -h-c----i--she ni---h-. N-- y- n- k----- b------ n------- N-, y- n- k-o-h- b-l-s-e n-c-o-o- --------------------------------- Ni, ya ne khochu bilʹshe nichoho.
jo jotain – ei mitään в-- щос- –--- н--ого в-- щ--- – щ- н----- в-е щ-с- – щ- н-ч-г- -------------------- вже щось – ще нічого 0
vz-- ---hosʹ – s-che -i---ho v--- s------ – s---- n------ v-h- s-c-o-ʹ – s-c-e n-c-o-o ---------------------------- vzhe shchosʹ – shche nichoho
Oletteko jo syöneet jotain? Ви в-е-що-- з-ї--? В- в-- щ--- з----- В- в-е щ-с- з-ї-и- ------------------ Ви вже щось з’їли? 0
V--v--- sh---s--zʺï-y? V- v--- s------ z------ V- v-h- s-c-o-ʹ z-i-l-? ----------------------- Vy vzhe shchosʹ zʺïly?
En, en ole syönyt vielä mitään. Н-,---ще ---о-о ------/-ї-а. Н-- я щ- н----- н- ї- / ї--- Н-, я щ- н-ч-г- н- ї- / ї-а- ---------------------------- Ні, я ще нічого не їв / їла. 0
N-, -a--h--- --ch-ho------v - ïla. N-- y- s---- n------ n- i-- / i---- N-, y- s-c-e n-c-o-o n- i-v / i-l-. ----------------------------------- Ni, ya shche nichoho ne ïv / ïla.
vielä joku – ei enää kukaan щ--х---не------ --льш------о щ- х--------- – б----- н---- щ- х-о-н-б-д- – б-л-ш- н-х-о ---------------------------- ще хто-небудь – більше ніхто 0
s-c----h-o-n-bud--- bi---h--n-kh-o s---- k---------- – b------ n----- s-c-e k-t---e-u-ʹ – b-l-s-e n-k-t- ---------------------------------- shche khto-nebudʹ – bilʹshe nikhto
Haluaisiko joku vielä kahvia? Бажа- ще -то--еб-----ав-? Б---- щ- х--------- к---- Б-ж-є щ- х-о-н-б-д- к-в-? ------------------------- Бажає ще хто-небудь кави? 0
Ba----e-shch- -h---n-bu----av-? B------ s---- k---------- k---- B-z-a-e s-c-e k-t---e-u-ʹ k-v-? ------------------------------- Bazhaye shche khto-nebudʹ kavy?
Ei, ei enää kukaan. Ні,-б--ь-е н--то. Н-- б----- н----- Н-, б-л-ш- н-х-о- ----------------- Ні, більше ніхто. 0
Ni, -ilʹsh--n---to. N-- b------ n------ N-, b-l-s-e n-k-t-. ------------------- Ni, bilʹshe nikhto.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Arabian kieli

Arabian kieli kuuluu maailman tärkeimpiin kieliin. Yli 300 miljoonaa ihmistä puhuu arabiaa. He asuvat yli 20 eri maassa. Arabia kuuluu afrikkalais-aasialaisiin kieliin. Arabian kieli syntyi tuhansia vuosia sitten. Ensimmäiseksi kieltä puhuttiin Arabian niemimaalla. Se on sittemmin levinnyt sieltä kauemmas. Puhuttu arabia eroaa suuresti normaalikielestä. On olemassa myös monia erilaisia arabian murteita. Voisi sanoa, että sitä puhutaan eri lailla joka alueella. Eri murteiden puhujat eivät usein ymmärrä lainkaan toisiaan. Arabian maista tulevat elokuvat jälkiäänitetäänkin yleensä sen takia. Vain tällä tavoin ne voidaan ymmärtää koko kielialueella. Perinteistä yleisarabiaa ei nykyisin enää puhuta juuri lainkaan. Sitä löytyy vain kirjoitetussa muodossaan. Kirjoissa ja sanomalehdissä käytetään perinteistä yleisarabiaa. Nykyisin ei ole yksittäistä teknistä arabian kieltä. Siksi tekniset käsitteet tulevat yleensä toisista kielistä. Englanti ja ranska ovat hallitsevampia tällä alueella kuin mitkään muut kielet. Kiinnostus arabiaa kohtaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Yhä useammat ihmiset haluavat oppia arabiaa. Kursseja tarjotaan joka yliopistossa ja monissa kouluissa. Monet pitävät kirjoitettua arabiaa erityisen kiehtovana. Sitä kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Arabian ääntäminen ja kielioppi eivät ole kovin helppoja. Monet äänteet ja säännöt ovat tuntemattomia muille kielille. Opiskellessa pitäisi seurata tiettyä järjestystä. Ensin ääntäminen, sitten kielioppi ja sitten kirjoittaminen…