Lauseita

fi Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2   »   uk Питання – минулий час 2

86 [kahdeksankymmentäkuusi]

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

86 [вісімдесят шість]

86 [visimdesyat shistʹ]

Питання – минулий час 2

[Pytannya – mynulyy̆ chas 2]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
Mitä solmiota sinä olet pitänyt ylläsi? Яку ------к- -и -оси-? Я-- к------- т- н----- Я-у к-а-а-к- т- н-с-в- ---------------------- Яку краватку ти носив? 0
Yak--k---atku ----o--v? Y--- k------- t- n----- Y-k- k-a-a-k- t- n-s-v- ----------------------- Yaku kravatku ty nosyv?
Minkä auton sinä olet ostanut? Яки- -вт-----ль -- куп-в? Я--- а--------- т- к----- Я-и- а-т-м-б-л- т- к-п-в- ------------------------- Який автомобіль ти купив? 0
Ya---- -vt-m-bil--ty-ku-yv? Y----- a--------- t- k----- Y-k-y- a-t-m-b-l- t- k-p-v- --------------------------- Yakyy̆ avtomobilʹ ty kupyv?
Minkä lehden sinä olet tilannut? Я-у-----ту--и-пер--п-ат--? Я-- г----- т- п----------- Я-у г-з-т- т- п-р-д-л-т-в- -------------------------- Яку газету ти передплатив? 0
Ya-- -a-etu ---p-----laty-? Y--- h----- t- p----------- Y-k- h-z-t- t- p-r-d-l-t-v- --------------------------- Yaku hazetu ty peredplatyv?
Kenet te olette nähneet? К--- -- -ач--и? К--- в- б------ К-г- в- б-ч-л-? --------------- Кого ви бачили? 0
K--- -y-b-chyl-? K--- v- b------- K-h- v- b-c-y-y- ---------------- Koho vy bachyly?
Kenet te olette tavanneet? К--о--- зустр-ли? К--- В- з-------- К-г- В- з-с-р-л-? ----------------- Кого Ви зустріли? 0
K----Vy-z-s---l-? K--- V- z-------- K-h- V- z-s-r-l-? ----------------- Koho Vy zustrily?
Kenet te olette tunnistaneet? К-г- ----і-нали? К--- В- п------- К-г- В- п-з-а-и- ---------------- Кого Ви пізнали? 0
K-h- -y --z-a-y? K--- V- p------- K-h- V- p-z-a-y- ---------------- Koho Vy piznaly?
Milloin te olette nousseet ylös? Ко-- Ви в-тали? К--- В- в------ К-л- В- в-т-л-? --------------- Коли Ви встали? 0
Ko-y--- vs-a-y? K--- V- v------ K-l- V- v-t-l-? --------------- Koly Vy vstaly?
Milloin te olette aloittaneet? К-л- Ви----али? К--- В- п------ К-л- В- п-ч-л-? --------------- Коли Ви почали? 0
K-ly--- pochal-? K--- V- p------- K-l- V- p-c-a-y- ---------------- Koly Vy pochaly?
Milloin te olette lopettaneet? Ко-и ----ри-ин---? К--- В- п--------- К-л- В- п-и-и-и-и- ------------------ Коли Ви припинили? 0
Koly -- -r-py---y? K--- V- p--------- K-l- V- p-y-y-y-y- ------------------ Koly Vy prypynyly?
Miksi te olette heränneet? Чом- -и --о----л---? Ч--- В- п----------- Ч-м- В- п-о-и-у-и-я- -------------------- Чому Ви прокинулися? 0
Ch--u-Vy--r---nul---a? C---- V- p------------ C-o-u V- p-o-y-u-y-y-? ---------------------- Chomu Vy prokynulysya?
Miksi te olette ryhtyneet opettajaksi? Ч-му-Ви-с-а-----ител-м? Ч--- В- с---- в-------- Ч-м- В- с-а-и в-и-е-е-? ----------------------- Чому Ви стали вчителем? 0
Cho-u--- ------v-----le-? C---- V- s---- v--------- C-o-u V- s-a-y v-h-t-l-m- ------------------------- Chomu Vy staly vchytelem?
Miksi te otitte taksin? Чо-- Ви----л- -аксі? Ч--- В- в---- т----- Ч-м- В- в-я-и т-к-і- -------------------- Чому Ви взяли таксі? 0
Cho-u -----ya-- -a---? C---- V- v----- t----- C-o-u V- v-y-l- t-k-i- ---------------------- Chomu Vy vzyaly taksi?
Mistä te olette tulleet? Звідки -и--р-й---? З----- В- п------- З-і-к- В- п-и-ш-и- ------------------ Звідки Ви прийшли? 0
Z-id-y-Vy-p-y--shl-? Z----- V- p--------- Z-i-k- V- p-y-̆-h-y- -------------------- Zvidky Vy pryy̆shly?
Minne te olette menneet? Ку----и-----л-? К--- В- х------ К-д- В- х-д-л-? --------------- Куди Ви ходили? 0
K--y Vy--hody-y? K--- V- k------- K-d- V- k-o-y-y- ---------------- Kudy Vy khodyly?
Missä te olette olleet? Де--- --ли? Д- В- б---- Д- В- б-л-? ----------- Де Ви були? 0
De--y-bu--? D- V- b---- D- V- b-l-? ----------- De Vy buly?
Ketä sinä olet auttanut? Ко-у ---д-п-мі-------о----а? К--- т- д------ / д--------- К-м- т- д-п-м-г / д-п-м-г-а- ---------------------------- Кому ти допоміг / допомогла? 0
K-m--t- do-om-- /--opomohla? K--- t- d------ / d--------- K-m- t- d-p-m-h / d-p-m-h-a- ---------------------------- Komu ty dopomih / dopomohla?
Kenelle sinä olet kirjoittanut? К-му--- --п---в / напи--ла? К--- т- н------ / н-------- К-м- т- н-п-с-в / н-п-с-л-? --------------------------- Кому ти написав / написала? 0
K-m- t--napysa--- -ap-sa--? K--- t- n------ / n-------- K-m- t- n-p-s-v / n-p-s-l-? --------------------------- Komu ty napysav / napysala?
Kenelle sinä olet vastannut? К-му т- від----в---ві--ові-а? К--- т- в------- / в--------- К-м- т- в-д-о-і- / в-д-о-і-а- ----------------------------- Кому ти відповів / відповіла? 0
K-mu-ty-vid-o-i----vidp-v-la? K--- t- v------- / v--------- K-m- t- v-d-o-i- / v-d-o-i-a- ----------------------------- Komu ty vidpoviv / vidpovila?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksikielisyys parantaa kuuloa

Ihmiset, jotka puhuvat kahta kieltä, kuulevat paremmin. He kykenevät erottelemaan erilaisia ääniä tarkemmin. Amerikkalainen tutkimus tuli tähän tulokseen. Tutkijat testasivat useita teini-ikäisiä. Osa koehenkilöistä oli kasvanut kaksikieliseksi. Nämä teini-ikäiset puhuivat englantia ja espanjaa. Toinen puoli koehenkilöistä puhui vain englantia. Nuorten piti kuunnella tiettyä tavua. Se oli tavu ”da”. Se ei kuulunut kumpaankaan kieleen. Tavua soitettiin koehenkilöille korvakuulokkeiden kautta. Samaan aikaan heidän aivotoimintaansa mitattiin elektrodeilla. Kokeen jälkeen teini-ikäisten piti kuunnella uudelleen tavua. Tällä kertaa he kuulivat myös useita häiritseviä ääniä. Useat äänet puhuivat merkityksettömiä lauseita. Kaksikieliset yksilöt reagoivat hyvin voimakkaasti tavuun. Heidän aivonsa näyttivät olevan hyvin aktiiviset. He kykenivät tunnistamaan tavun täsmälleen sekä häiritsevien äänien aikana että ilman niitä. Yhtä kieltä puhuvat yksilöt eivät onnistuneet siinä. Heidän kuulonsa ei ollut yhtä hyvä kuin kaksikielisten koehenkilöiden. Kokeen tulos yllätti tutkijat. Siihen saakka oli tiedetty ainoastaan, että muusikoilla on erityisen hyvä kuulo. Mutta näyttää siltä, että kaksikielisyys myös harjoittaa kuuloa. Kaksikieliset ihmiset joutuvat koko ajan tekemisiin erilaisten äänten kanssa. Siksi heidän aivonsa täytyy kehittää uusia kykyjä. Aivot oppivat erottamaan erilaisia kielellisiä ärsykkeitä. Tutkijat testaavat nyt, miten kielitaito vaikuttaa aivoihin. Ehkä kuulo paranee myös silloin, kun ihminen oppii kieliä vanhemmalla iällä…