Lauseita

fi Luonnossa   »   uk На природі

26 [kaksikymmentäkuusi]

Luonnossa

Luonnossa

26 [двадцять шість]

26 [dvadtsyatʹ shistʹ]

На природі

[Na pryrodi]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
Näetkö tuon tornin tuolla? Б--и--т-м--е--? Б---- т-- в---- Б-ч-ш т-м в-ж-? --------------- Бачиш там вежу? 0
Bachy----a- -----? B------ t-- v----- B-c-y-h t-m v-z-u- ------------------ Bachysh tam vezhu?
Näetkö tuon vuoren tuolla? Б-чи- там--ору? Б---- т-- г---- Б-ч-ш т-м г-р-? --------------- Бачиш там гору? 0
B-c--s- -am-h--u? B------ t-- h---- B-c-y-h t-m h-r-? ----------------- Bachysh tam horu?
Näetkö tuon kylän tuolla? Б-чи- т-м--ело? Б---- т-- с---- Б-ч-ш т-м с-л-? --------------- Бачиш там село? 0
Bach-s--ta- ---o? B------ t-- s---- B-c-y-h t-m s-l-? ----------------- Bachysh tam selo?
Näetkö tuon joen tuolla? Ба-и- --- рі-ку? Б---- т-- р----- Б-ч-ш т-м р-ч-у- ---------------- Бачиш там річку? 0
B-c-ys---a---i----? B------ t-- r------ B-c-y-h t-m r-c-k-? ------------------- Bachysh tam richku?
Näetkö tuon sillan tuolla? Бач-ш-т-м-міс-? Б---- т-- м---- Б-ч-ш т-м м-с-? --------------- Бачиш там міст? 0
B-chys- ta---is-? B------ t-- m---- B-c-y-h t-m m-s-? ----------------- Bachysh tam mist?
Näetkö tuon järven tuolla? Б--и--------е-о? Б---- т-- о----- Б-ч-ш т-м о-е-о- ---------------- Бачиш там озеро? 0
Bach-sh-ta- --er-? B------ t-- o----- B-c-y-h t-m o-e-o- ------------------ Bachysh tam ozero?
Minä pidän tuosta linnusta. То------ ме-і---доб--т---. Т-- п--- м--- п----------- Т-й п-а- м-н- п-д-б-є-ь-я- -------------------------- Той птах мені подобається. 0
T-y̆-----h-m-n--podoba--tʹsy-. T--- p---- m--- p------------- T-y- p-a-h m-n- p-d-b-y-t-s-a- ------------------------------ Toy̆ ptakh meni podobayetʹsya.
Minä pidän tuosta puusta. Те --р--о -ені по-об-єт---. Т- д----- м--- п----------- Т- д-р-в- м-н- п-д-б-є-ь-я- --------------------------- Те дерево мені подобається. 0
Te d-rev- meni--od-b-y--ʹs--. T- d----- m--- p------------- T- d-r-v- m-n- p-d-b-y-t-s-a- ----------------------------- Te derevo meni podobayetʹsya.
Minä pidän tuosta kivestä. Т-- ка------------добаєтьс-. Т-- к----- м--- п----------- Т-й к-м-н- м-н- п-д-б-є-ь-я- ---------------------------- Той камінь мені подобається. 0
T--̆-kam--ʹ-me-i p-d--a--tʹs--. T--- k----- m--- p------------- T-y- k-m-n- m-n- p-d-b-y-t-s-a- ------------------------------- Toy̆ kaminʹ meni podobayetʹsya.
Minä pidän tuosta puistosta. Той-п--к -е-і --д-ба-ться. Т-- п--- м--- п----------- Т-й п-р- м-н- п-д-б-є-ь-я- -------------------------- Той парк мені подобається. 0
T-y- -ark---ni ----b--etʹs-a. T--- p--- m--- p------------- T-y- p-r- m-n- p-d-b-y-t-s-a- ----------------------------- Toy̆ park meni podobayetʹsya.
Minä pidän tuosta puutarhasta. То---а--мені---до---ть-я. Т-- с-- м--- п----------- Т-й с-д м-н- п-д-б-є-ь-я- ------------------------- Той сад мені подобається. 0
Toy̆--a-----i--o-ob-y-tʹ-ya. T--- s-- m--- p------------- T-y- s-d m-n- p-d-b-y-t-s-a- ---------------------------- Toy̆ sad meni podobayetʹsya.
Minä pidän tästä kukasta. Та --і-ка ---і--одо-а---ся. Т- к----- м--- п----------- Т- к-і-к- м-н- п-д-б-є-ь-я- --------------------------- Та квітка мені подобається. 0
T--k-i-k- meni p-d--a---ʹs--. T- k----- m--- p------------- T- k-i-k- m-n- p-d-b-y-t-s-a- ----------------------------- Ta kvitka meni podobayetʹsya.
Tämä on mielestäni kaunis. Я-в-а--- -- -а-н-м. Я в----- ц- г------ Я в-а-а- ц- г-р-и-. ------------------- Я вважаю це гарним. 0
Y- v-a--a-- ts- ha-nym. Y- v------- t-- h------ Y- v-a-h-y- t-e h-r-y-. ----------------------- YA vvazhayu tse harnym.
Tämä on mielestäni mielenkiintoinen. Я-в-аж---це цікав-м. Я в----- ц- ц------- Я в-а-а- ц- ц-к-в-м- -------------------- Я вважаю це цікавим. 0
YA v--zh----t-e-t-----y-. Y- v------- t-- t-------- Y- v-a-h-y- t-e t-i-a-y-. ------------------------- YA vvazhayu tse tsikavym.
Tämä on mielestäni todella kaunis. Я--важ-ю-ц-------им. Я в----- ц- ч------- Я в-а-а- ц- ч-д-в-м- -------------------- Я вважаю це чудовим. 0
Y--vv--h-yu--se c-ud----. Y- v------- t-- c-------- Y- v-a-h-y- t-e c-u-o-y-. ------------------------- YA vvazhayu tse chudovym.
Tämä on mielestäni ruma. Я------ю--е --и-к--. Я в----- ц- б------- Я в-а-а- ц- б-и-к-м- -------------------- Я вважаю це бридким. 0
YA v---h----t-- -rydkym. Y- v------- t-- b------- Y- v-a-h-y- t-e b-y-k-m- ------------------------ YA vvazhayu tse brydkym.
Tämä on mielestäni tylsä. Я-вваж-ю--е ну-н-м. Я в----- ц- н------ Я в-а-а- ц- н-д-и-. ------------------- Я вважаю це нудним. 0
Y- v--zh-yu ts---u-ny-. Y- v------- t-- n------ Y- v-a-h-y- t-e n-d-y-. ----------------------- YA vvazhayu tse nudnym.
Tämä on mielestäni hirveä. Я----жаю-це---рашн--. Я в----- ц- с-------- Я в-а-а- ц- с-р-ш-и-. --------------------- Я вважаю це страшним. 0
YA vva--ay- t-e s--a---y-. Y- v------- t-- s--------- Y- v-a-h-y- t-e s-r-s-n-m- -------------------------- YA vvazhayu tse strashnym.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielet ja sanonnat

Joka kielessä on sanontoja. Täten sanonnat ovat tärkeä osa kansallista identiteettiä. Sanonnat paljastavat kunkin maan normeja ja arvoja. Niiden muoto on yleensä tunnettu ja määrätty; sitä ei voi muuttaa. Sanonnat ovat aina lyhyitä ja ytimekkäitä. Niissä käytetään usein kielikuvia. Monet sanonnat on myös luotu runon tapaan. Useimmat sanonnat antavat neuvoja tai käyttäytymisohjeita. Joissakin sanonnoissa on myös selvää arvostelua. Sanonnoissa käytetään myös usein stereotyyppejä. Ne voivat olla toisten kansojen tai maiden ajateltuja tyypillisiä piirteitä. Sanonnoilla on pitkä perinne. Aristoteles kehui niitä lyhyiksi filosofisiksi teoksiksi. Ne ovat puhetaidossa ja kirjallisuudessa tärkeä tyylikeino. Ne ovat erikoisia, koska ne ovat aina ajankohtaisia. Kielitieteessä on oppiaine, joka on omistautunut juuri niille. Monet sanonnat esiintyvät useissa kielissä. Ne voivat siten olla sanastollisesti yhtäläisiä. Siinä tapauksessa eri kielten puhujat käyttävät samoja sanoja. Bellende Hunde beißen nicht, Perro que ladra no muerde. (Haukkuva koira ei pure.) (saksa-espanja) Toiset sanonnat ovat merkitykseltään samanlaisia. Sama ajatus on ilmaistu eri sanoilla. Appeler un chat un chat, Dire pane al pane e vino al vino. (Puhua asioista rehellisesti ja suoraan) (ranska-italia) Sanonnat siis auttavat meitä ymmärtämään toisia ihmisiä ja kulttuureja. Mielenkiintoisimpia ovat sanonnat, jotka tunnetaan eri puolilla maailmaa. Ne koskevat ihmiselämän ”tärkeitä” asioita. Nuo sanonnat käsittelevät kaikille yhteisiä kokemuksia. Ne osoittavat, että olemme kaikki samanlaisia – riippumatta siitä, mitä kieltä puhumme!