Lauseita

fi Värejä   »   sv Färger

14 [neljätoista]

Värejä

Värejä

14 [fjorton]

Färger

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Lumi on valkoinen. S--n -r vit. S--- ä- v--- S-ö- ä- v-t- ------------ Snön är vit. 0
Aurinko on keltainen. So-en -r gu-. S---- ä- g--- S-l-n ä- g-l- ------------- Solen är gul. 0
Appelsiini on oranssi. A-e----------or--ge. A-------- ä- o------ A-e-s-n-n ä- o-a-g-. -------------------- Apelsinen är orange. 0
Kirsikka on punainen. Körs-ä-et-ä- r-t-. K-------- ä- r---- K-r-b-r-t ä- r-t-. ------------------ Körsbäret är rött. 0
Taivas on sininen. Hi------r----. H----- ä- b--- H-m-e- ä- b-å- -------------- Himlen är blå. 0
Ruoho on vihreää. G---e--ä---rö--. G----- ä- g----- G-ä-e- ä- g-ö-t- ---------------- Gräset är grönt. 0
Multa on ruskeaa. J--d-n--r -r--. J----- ä- b---- J-r-e- ä- b-u-. --------------- Jorden är brun. 0
Pilvi on harmaa. M-lne- ä- -r-t-. M----- ä- g----- M-l-e- ä- g-å-t- ---------------- Molnet är grått. 0
Renkaat ovat mustia. Dä-k-n ä- -v-rta. D----- ä- s------ D-c-e- ä- s-a-t-. ----------------- Däcken är svarta. 0
Minkä värinen lumi on? Valkoinen. V--k---f-rg-----s-ö-? -it. V----- f--- h-- s---- V--- V-l-e- f-r- h-r s-ö-? V-t- -------------------------- Vilken färg har snön? Vit. 0
Minkä värinen aurinko on? Keltainen. Vi--en--är- har -o-e-? Gul. V----- f--- h-- s----- G--- V-l-e- f-r- h-r s-l-n- G-l- --------------------------- Vilken färg har solen? Gul. 0
Minkä värinen appelsiini on? Oranssi. V-l-----ärg-har--pel-in-n?--r-nge. V----- f--- h-- a--------- O------ V-l-e- f-r- h-r a-e-s-n-n- O-a-g-. ---------------------------------- Vilken färg har apelsinen? Orange. 0
Minkä värinen kirsikka on? Punainen. Vilke--fä-g --r-k-----r--? Röt-. V----- f--- h-- k--------- R---- V-l-e- f-r- h-r k-r-b-r-t- R-t-. -------------------------------- Vilken färg har körsbäret? Rött. 0
Minkä värinen taivas on? Sininen. V-l--- fä-g ha---i-len?----. V----- f--- h-- h------ B--- V-l-e- f-r- h-r h-m-e-? B-å- ---------------------------- Vilken färg har himlen? Blå. 0
Minkä väristä ruoho on? Vihreää. V-lk-- --r- --r gr-se-? --ön-. V----- f--- h-- g------ G----- V-l-e- f-r- h-r g-ä-e-? G-ö-t- ------------------------------ Vilken färg har gräset? Grönt. 0
Minkä väristä multa on? Ruskeaa. V-lk-n-f-r- ha- jo-den?---u-. V----- f--- h-- j------ B---- V-l-e- f-r- h-r j-r-e-? B-u-. ----------------------------- Vilken färg har jorden? Brun. 0
Minkä värinen pilvi on? Harmaa. V--k-- -är---ar--oln-t?-Grå. V----- f--- h-- m------ G--- V-l-e- f-r- h-r m-l-e-? G-å- ---------------------------- Vilken färg har molnet? Grå. 0
Minkä väriset renkaat ovat? Mustat. Vi-ken--är---ar ----en?-S-----. V----- f--- h-- d------ S------ V-l-e- f-r- h-r d-c-e-? S-a-t-. ------------------------------- Vilken färg har däcken? Svarta. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Naiset ja miehet puhuvat eri lailla

Tiedämme kaikki, että naiset ja miehet ovat erilaisia. Tiesitkö myös, että he puhuvat eri lailla? Monilukuiset tutkimukset ovat osoittaneet sen. Naisten puhekaavat ovat erilaisia kuin miesten. Heidän puhetapansa on usein epäsuorempaa ja varautuneempaa. Miehet päinvastoin käyttävät tyypillisesti selkeää ja suoraa kieltä. Puheenaiheet ovat myös erilaisia. Miehet puhuvat enemmän uutisista, taloudesta tai urheilusta. Naiset ovat kiinnostuneempia sosiaalisista aiheista kuten perheestä tai terveydestä. Miehet siis haluavat puhua faktoista. Naiset puhuvat mieluummin ihmisistä. On hätkähdyttävää, että naiset pyrkivät käyttämään ”heikkoa” kieltä. Toisin sanoen he puhuvat varovaisemmin ja kohteliaasti. Naiset myös esittävät enemmän kysymyksiä. Sillä tavoin he todennäköisesti pyrkivät sopusointuun ja välttämään erimielisyyksiä. Sen lisäksi naisilla on paljon laajempi tunteiden sanavarasto. Miesten keskustelu on usein jonkinlaista kilpailua. Heidän kielensä on selkeästi haastavampaa ja hyökkäävämpää. Miehet lausuvat myös päivittäin paljon vähemmän sanoja kuin naiset. Jotkut tutkijat väittävät tämän johtuvan aivojen erilaisesta rakenteesta. Naisten ja miesten aivot ovat nimittäin erilaiset. Toisin sanoen heidän puhekeskuksensa on myös rakenteeltaan erilainen. Myös muut tekijät vaikuttavat mitä todennäköisimmin kieleemme. Tiede ei ole tutkinut tätä aluetta pitkään aikaan. Naiset ja miehet eivät silti puhu täysin erilaisia kieliä. Väärinymmärryksiä ei välttämättä esiinny. Menestyksellinen kommunikaatio saavutetaan monilla menettelytavoilla. Niistä yksinkertaisin kuuluu: Kuuntele paremmin!