Lauseita

fi Juomia   »   sv Drycker

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [tolv]

Drycker

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Minä juon teetä. Jag-d-i--e- -e. Jag dricker te. J-g d-i-k-r t-. --------------- Jag dricker te. 0
Minä juon kahvia. Ja- dr--ke--k----. Jag dricker kaffe. J-g d-i-k-r k-f-e- ------------------ Jag dricker kaffe. 0
Minä juon kivenäisvettä. Ja- --i--er m--e-alva-t--. Jag dricker mineralvatten. J-g d-i-k-r m-n-r-l-a-t-n- -------------------------- Jag dricker mineralvatten. 0
Juotko teetä sitruunalla? D-ic-e- -- te m-- ---r--? Dricker du te med citron? D-i-k-r d- t- m-d c-t-o-? ------------------------- Dricker du te med citron? 0
Juotko kahvia sokerilla? Dr--ker -- k---- med-soc--r? Dricker du kaffe med socker? D-i-k-r d- k-f-e m-d s-c-e-? ---------------------------- Dricker du kaffe med socker? 0
Juotko vettä jäillä? Dricke- -u -att-n m-- -s? Dricker du vatten med is? D-i-k-r d- v-t-e- m-d i-? ------------------------- Dricker du vatten med is? 0
Täällä on bileet. Här--r e- ----. Här är en fest. H-r ä- e- f-s-. --------------- Här är en fest. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. F-----r-c--r--ousser---e-vin. Folk dricker mousserande vin. F-l- d-i-k-r m-u-s-r-n-e v-n- ----------------------------- Folk dricker mousserande vin. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. Fol--d-i-ker -in och ö-. Folk dricker vin och öl. F-l- d-i-k-r v-n o-h ö-. ------------------------ Folk dricker vin och öl. 0
Juotko alkoholia? D-----r-d- -lk-ho-? Dricker du alkohol? D-i-k-r d- a-k-h-l- ------------------- Dricker du alkohol? 0
Juotko viskiä? D-ic-----u w--sk-? Dricker du whisky? D-i-k-r d- w-i-k-? ------------------ Dricker du whisky? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? Dr--ker -u Co-a--ol---e----m? Dricker du Coca-Cola med rom? D-i-k-r d- C-c---o-a m-d r-m- ----------------------------- Dricker du Coca-Cola med rom? 0
En pidä kuohuviinistä. J---ty---r i-t--o----u----a--e--i-. Jag tycker inte om mousserande vin. J-g t-c-e- i-t- o- m-u-s-r-n-e v-n- ----------------------------------- Jag tycker inte om mousserande vin. 0
Minä en pidä viinistä. Ja--t-c-er in-- -m--in. Jag tycker inte om vin. J-g t-c-e- i-t- o- v-n- ----------------------- Jag tycker inte om vin. 0
Minä en pidä oluesta. Jag-----e---nte ---öl. Jag tycker inte om öl. J-g t-c-e- i-t- o- ö-. ---------------------- Jag tycker inte om öl. 0
Vauva pitää maidosta. Baby- t----r o--m-ö--. Babyn tycker om mjölk. B-b-n t-c-e- o- m-ö-k- ---------------------- Babyn tycker om mjölk. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. Barne-------r -- c--kla--jöl--o-h ä-pel-ui-e. Barnet tycker om chokladmjölk och äppeljuice. B-r-e- t-c-e- o- c-o-l-d-j-l- o-h ä-p-l-u-c-. --------------------------------------------- Barnet tycker om chokladmjölk och äppeljuice. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. K-inn-n --c--- -- a----i---i-e ------apefru--juic-. Kvinnan tycker om apelsinjuice och grapefruktjuice. K-i-n-n t-c-e- o- a-e-s-n-u-c- o-h g-a-e-r-k-j-i-e- --------------------------------------------------- Kvinnan tycker om apelsinjuice och grapefruktjuice. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!