Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   sv Lära främmande språk

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [tjugotre]

Lära främmande språk

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? V-r-h-r ni-lä---e--span---? V-- h-- n- l--- e- s------- V-r h-r n- l-r- e- s-a-s-a- --------------------------- Var har ni lärt er spanska? 0
Osaatteko myös portugalia? K----- p-r-u-is-s-a --k-å? K-- n- p----------- o----- K-n n- p-r-u-i-i-k- o-k-å- -------------------------- Kan ni portugisiska också? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. J-,--c- j-g---n--cks--li-e i-a---ns-a. J-- o-- j-- k-- o---- l--- i---------- J-, o-h j-g k-n o-k-å l-t- i-a-i-n-k-. -------------------------------------- Ja, och jag kan också lite italienska. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. J-g-----e- a-- n- p---ar--yc-e- b--. J-- t----- a-- n- p----- m----- b--- J-g t-c-e- a-t n- p-a-a- m-c-e- b-a- ------------------------------------ Jag tycker att ni pratar mycket bra. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. S-r--e--ä- --nska li--. S------ ä- g----- l---- S-r-k-n ä- g-n-k- l-k-. ----------------------- Språken är ganska lika. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Ja- förs--- -em br-. J-- f------ d-- b--- J-g f-r-t-r d-m b-a- -------------------- Jag förstår dem bra. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. M-n-t-la o-- sk--va--r-svå--. M-- t--- o-- s----- ä- s----- M-n t-l- o-h s-r-v- ä- s-å-t- ----------------------------- Men tala och skriva är svårt. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Ja--g-r -or------de-m-n-- fe-. J-- g-- f---------- m---- f--- J-g g-r f-r-f-r-n-e m-n-a f-l- ------------------------------ Jag gör fortfarande många fel. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. V-r--näl- -c- -ät-----g all--d. V-- s---- o-- r---- m-- a------ V-r s-ä-l o-h r-t-a m-g a-l-i-. ------------------------------- Var snäll och rätta mig alltid. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. E-t--tta--är--i-t-----ra. E-- u---- ä- r------ b--- E-t u-t-l ä- r-k-i-t b-a- ------------------------- Ert uttal är riktigt bra. 0
Teillä on pieni aksentti. Ni ------ -ite- -----i--. N- h-- e- l---- b-------- N- h-r e- l-t-n b-y-n-n-. ------------------------- Ni har en liten brytning. 0
Tunnistaa mistä tulette. Man hör, var -i-k--me---från. M-- h--- v-- n- k----- i----- M-n h-r- v-r n- k-m-e- i-r-n- ----------------------------- Man hör, var ni kommer ifrån. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? V----t-är er- m----små-? V----- ä- e-- m--------- V-l-e- ä- e-t m-d-r-m-l- ------------------------ Vilket är ert modersmål? 0
Käyttekö kielikurssia? G-r ---p---p---kur-? G-- n- p- s--------- G-r n- p- s-r-k-u-s- -------------------- Går ni på språkkurs? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? V--k---l-ro-e--l-a-vä--e----? V----- l-------- a------- n-- V-l-e- l-r-m-d-l a-v-n-e- n-? ----------------------------- Vilket läromedel använder ni? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. J-g--e-----e-j-st-nu- va- d-- het-r. J-- v-- i--- j--- n-- v-- d-- h----- J-g v-t i-t- j-s- n-, v-d d-t h-t-r- ------------------------------------ Jag vet inte just nu, vad det heter. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. J---k--m----nte-ihå--t-te-n. J-- k----- i--- i--- t------ J-g k-m-e- i-t- i-å- t-t-l-. ---------------------------- Jag kommer inte ihåg titeln. 0
Olen unohtanut sen. J----ar g-ö-t--e-. J-- h-- g---- d--- J-g h-r g-ö-t d-t- ------------------ Jag har glömt det. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!