Lauseita

fi Junassa   »   sv På tåget

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [trettiofyra]

På tåget

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? Ä- de- där tåg-t--ill-B---i-? Ä- d-- d-- t---- t--- B------ Ä- d-t d-r t-g-t t-l- B-r-i-? ----------------------------- Är det där tåget till Berlin? 0
Milloin juna lähtee? När -vgå---å-e-? N-- a---- t----- N-r a-g-r t-g-t- ---------------- När avgår tåget? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? Nä- --m--r ---et fr-m ---l-Be-lin? N-- k----- t---- f--- t--- B------ N-r k-m-e- t-g-t f-a- t-l- B-r-i-? ---------------------------------- När kommer tåget fram till Berlin? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? Ursäkt-, k--n-ja--f- -o-----ör-i? U------- k--- j-- f- k---- f----- U-s-k-a- k-n- j-g f- k-m-a f-r-i- --------------------------------- Ursäkta, kann jag få komma förbi? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. Jag-tr--- -t- d-t-h-r ä--min-p-at-. J-- t---- a-- d-- h-- ä- m-- p----- J-g t-o-, a-t d-t h-r ä- m-n p-a-s- ----------------------------------- Jag tror, att det här är min plats. 0
Te taidatte istua paikallani. J-g tr--, -tt ni s--t-r p- -----l-ts. J-- t---- a-- n- s----- p- m-- p----- J-g t-o-, a-t n- s-t-e- p- m-n p-a-s- ------------------------------------- Jag tror, att ni sitter på min plats. 0
Missä on nukkumavaunu? V------sovva-n--? V-- ä- s--------- V-r ä- s-v-a-n-n- ----------------- Var är sovvagnen? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. Sov--gnen--- i--lu-et-av t--et. S-------- ä- i s----- a- t----- S-v-a-n-n ä- i s-u-e- a- t-g-t- ------------------------------- Sovvagnen är i slutet av tåget. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. O-- --r--r--estau-an--ag-e---–-I-b---an. O-- v-- ä- r---------------- – I b------ O-h v-r ä- r-s-a-r-n-v-g-e-? – I b-r-a-. ---------------------------------------- Och var är restaurangvagnen? – I början. 0
Voinko nukkua alhaalla? Ka- ja---å s-v--n---rs-? K-- j-- f- s--- n------- K-n j-g f- s-v- n-d-r-t- ------------------------ Kan jag få sova nederst? 0
Voinko nukkua keskellä? Kan-j----å--ova-i-m-----? K-- j-- f- s--- i m------ K-n j-g f- s-v- i m-t-e-? ------------------------- Kan jag få sova i mitten? 0
Voinko nukkua ylhäällä? Kan--a- -- -o-- -verst? K-- j-- f- s--- ö------ K-n j-g f- s-v- ö-e-s-? ----------------------- Kan jag få sova överst? 0
Milloin olemme rajalla? När--- vi v-- gr---en? N-- ä- v- v-- g------- N-r ä- v- v-d g-ä-s-n- ---------------------- När är vi vid gränsen? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? H---lån--tid-ta----s-n---l- B-rl--? H-- l--- t-- t-- r---- t--- B------ H-r l-n- t-d t-r r-s-n t-l- B-r-i-? ----------------------------------- Hur lång tid tar resan till Berlin? 0
Onko juna myöhässä? Ä----ge---ö--en-t? Ä- t---- f-------- Ä- t-g-t f-r-e-a-? ------------------ Är tåget försenat? 0
Onko teillä jotain lukemista? H-r -----g----t------? H-- n- n---- a-- l---- H-r n- n-g-t a-t l-s-? ---------------------- Har ni något att läsa? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? Kan --n -----g-t ------a -c--d--ck- här? K-- m-- f- n---- a-- ä-- o-- d----- h--- K-n m-n f- n-g-t a-t ä-a o-h d-i-k- h-r- ---------------------------------------- Kan man få något att äta och dricka här? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? Skulle----k-nn- -ä--a --g -lo-k-n--? S----- n- k---- v---- m-- k------ 7- S-u-l- n- k-n-a v-c-a m-g k-o-k-n 7- ------------------------------------ Skulle ni kunna väcka mig klockan 7? 0

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!