Lauseita

fi Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2   »   el Ερωτήσεις – παρελθοντικός 2

86 [kahdeksankymmentäkuusi]

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

Kysymyksiä – menneisyysmuoto 2

86 [ογδόντα έξι]

86 [ogdónta éxi]

Ερωτήσεις – παρελθοντικός 2

[Erōtḗseis – parelthontikós 2]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kreikka Toista Lisää
Mitä solmiota sinä olet pitänyt ylläsi? Π-ια-γρ--άτ-----εσε-; Π--- γ------ φ------- Π-ι- γ-α-ά-α φ-ρ-σ-ς- --------------------- Ποια γραβάτα φόρεσες; 0
P-----r-bá-a----rese-? P--- g------ p-------- P-i- g-a-á-a p-ó-e-e-? ---------------------- Poia grabáta phóreses?
Minkä auton sinä olet ostanut? Π--- αυτ-κί-η-ο --ό---ε-; Π--- α--------- α-------- Π-ι- α-τ-κ-ν-τ- α-ό-α-ε-; ------------------------- Ποιο αυτοκίνητο αγόρασες; 0
Poio--u--k-n--o agó-as--? P--- a--------- a-------- P-i- a-t-k-n-t- a-ó-a-e-? ------------------------- Poio autokínēto agórases?
Minkä lehden sinä olet tilannut? Σ--π-----φ-μ--ίδα---ινε- ----ρ-μ---ς; Σ- π--- ε-------- έ----- σ----------- Σ- π-ι- ε-η-ε-ί-α έ-ι-ε- σ-ν-ρ-μ-τ-ς- ------------------------------------- Σε ποιά εφημερίδα έγινες συνδρομητής; 0
Se-p-iá e-hē--r-da ég---- -ynd--mēt-s? S- p--- e--------- é----- s----------- S- p-i- e-h-m-r-d- é-i-e- s-n-r-m-t-s- -------------------------------------- Se poiá ephēmerída égines syndromētḗs?
Kenet te olette nähneet? Π--ον-εί--τ-; Π---- ε------ Π-ι-ν ε-δ-τ-; ------------- Ποιον είδατε; 0
P--on-e--at-? P---- e------ P-i-n e-d-t-? ------------- Poion eídate?
Kenet te olette tavanneet? Π-ι-ν σ--α-τ-σ-τ-; Π---- σ----------- Π-ι-ν σ-ν-ν-ή-α-ε- ------------------ Ποιον συναντήσατε; 0
Poio--syna-tḗ--t-? P---- s----------- P-i-n s-n-n-ḗ-a-e- ------------------ Poion synantḗsate?
Kenet te olette tunnistaneet? Π-ιο----α--ω-ίσα--; Π---- α------------ Π-ι-ν α-α-ν-ρ-σ-τ-; ------------------- Ποιον αναγνωρίσατε; 0
P--on----g-ō-í---e? P---- a------------ P-i-n a-a-n-r-s-t-? ------------------- Poion anagnōrísate?
Milloin te olette nousseet ylös? Π-τε-σ--ωθ---τ-; Π--- σ---------- Π-τ- σ-κ-θ-κ-τ-; ---------------- Πότε σηκωθήκατε; 0
P-te--ēk-thḗ----? P--- s----------- P-t- s-k-t-ḗ-a-e- ----------------- Póte sēkōthḗkate?
Milloin te olette aloittaneet? Π--ε ---ι-ήσα-ε; Π--- ξ---------- Π-τ- ξ-κ-ν-σ-τ-; ---------------- Πότε ξεκινήσατε; 0
P--e -e-i-ḗs--e? P--- x---------- P-t- x-k-n-s-t-? ---------------- Póte xekinḗsate?
Milloin te olette lopettaneet? Πότε-στ---τή--τ-; Π--- σ----------- Π-τ- σ-α-α-ή-α-ε- ----------------- Πότε σταματήσατε; 0
P-t--s-amatḗsa-e? P--- s----------- P-t- s-a-a-ḗ-a-e- ----------------- Póte stamatḗsate?
Miksi te olette heränneet? Γ-α-ί-ξυ-ν---τ-; Γ---- ξ--------- Γ-α-ί ξ-π-ή-α-ε- ---------------- Γιατί ξυπνήσατε; 0
Giat--x-p--s-te? G---- x--------- G-a-í x-p-ḗ-a-e- ---------------- Giatí xypnḗsate?
Miksi te olette ryhtyneet opettajaksi? Γιατ--γί---- --σ-αλ-ς; Γ---- γ----- δ-------- Γ-α-ί γ-ν-τ- δ-σ-α-ο-; ---------------------- Γιατί γίνατε δάσκαλος; 0
G--tí -í-at- -ásk--os? G---- g----- d-------- G-a-í g-n-t- d-s-a-o-? ---------------------- Giatí gínate dáskalos?
Miksi te otitte taksin? Γ-ατί-π-ρατ- τ-ξ-; Γ---- π----- τ---- Γ-α-ί π-ρ-τ- τ-ξ-; ------------------ Γιατί πήρατε ταξί; 0
Gi-tí-pḗ-ate-taxí? G---- p----- t---- G-a-í p-r-t- t-x-? ------------------ Giatí pḗrate taxí?
Mistä te olette tulleet? Απ--πο--ήρθατ-; Α-- π-- ή------ Α-ό π-ύ ή-θ-τ-; --------------- Από πού ήρθατε; 0
Apó-poú -r--a-e? A-- p-- ḗ------- A-ó p-ú ḗ-t-a-e- ---------------- Apó poú ḗrthate?
Minne te olette menneet? Πού-π-γ-τ-; Π-- π------ Π-ύ π-γ-τ-; ----------- Πού πήγατε; 0
Po--pḗgate? P-- p------ P-ú p-g-t-? ----------- Poú pḗgate?
Missä te olette olleet? Πού--σαστ-ν; Π-- ή------- Π-ύ ή-α-τ-ν- ------------ Πού ήσασταν; 0
Po- ḗ---ta-? P-- ḗ------- P-ú ḗ-a-t-n- ------------ Poú ḗsastan?
Ketä sinä olet auttanut? Π--ο---ο-θησε-; Π---- β-------- Π-ι-ν β-ή-η-ε-; --------------- Ποιον βοήθησες; 0
P--o- --ḗt--ses? P---- b--------- P-i-n b-ḗ-h-s-s- ---------------- Poion boḗthēses?
Kenelle sinä olet kirjoittanut? Σ--ποιο- ----ψ--; Σ- π---- έ------- Σ- π-ι-ν έ-ρ-ψ-ς- ----------------- Σε ποιον έγραψες; 0
S- poion-égra-s-s? S- p---- é-------- S- p-i-n é-r-p-e-? ------------------ Se poion égrapses?
Kenelle sinä olet vastannut? Σ--π-ιο--απ-ντ--ες; Σ- π---- α--------- Σ- π-ι-ν α-ά-τ-σ-ς- ------------------- Σε ποιον απάντησες; 0
Se-po-o--apá--ē---? S- p---- a--------- S- p-i-n a-á-t-s-s- ------------------- Se poion apántēses?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksikielisyys parantaa kuuloa

Ihmiset, jotka puhuvat kahta kieltä, kuulevat paremmin. He kykenevät erottelemaan erilaisia ääniä tarkemmin. Amerikkalainen tutkimus tuli tähän tulokseen. Tutkijat testasivat useita teini-ikäisiä. Osa koehenkilöistä oli kasvanut kaksikieliseksi. Nämä teini-ikäiset puhuivat englantia ja espanjaa. Toinen puoli koehenkilöistä puhui vain englantia. Nuorten piti kuunnella tiettyä tavua. Se oli tavu ”da”. Se ei kuulunut kumpaankaan kieleen. Tavua soitettiin koehenkilöille korvakuulokkeiden kautta. Samaan aikaan heidän aivotoimintaansa mitattiin elektrodeilla. Kokeen jälkeen teini-ikäisten piti kuunnella uudelleen tavua. Tällä kertaa he kuulivat myös useita häiritseviä ääniä. Useat äänet puhuivat merkityksettömiä lauseita. Kaksikieliset yksilöt reagoivat hyvin voimakkaasti tavuun. Heidän aivonsa näyttivät olevan hyvin aktiiviset. He kykenivät tunnistamaan tavun täsmälleen sekä häiritsevien äänien aikana että ilman niitä. Yhtä kieltä puhuvat yksilöt eivät onnistuneet siinä. Heidän kuulonsa ei ollut yhtä hyvä kuin kaksikielisten koehenkilöiden. Kokeen tulos yllätti tutkijat. Siihen saakka oli tiedetty ainoastaan, että muusikoilla on erityisen hyvä kuulo. Mutta näyttää siltä, että kaksikielisyys myös harjoittaa kuuloa. Kaksikieliset ihmiset joutuvat koko ajan tekemisiin erilaisten äänten kanssa. Siksi heidän aivonsa täytyy kehittää uusia kykyjä. Aivot oppivat erottamaan erilaisia kielellisiä ärsykkeitä. Tutkijat testaavat nyt, miten kielitaito vaikuttaa aivoihin. Ehkä kuulo paranee myös silloin, kun ihminen oppii kieliä vanhemmalla iällä…